Reaktioaikojen yksilönsisäisen vaihtelun hajontaparametreihin yhdistetyt diagnoosit ja tekijät

Abstract

Reaktioaikojen yksilönsisäinen vaihtelu (RT IIV) on suhteellisen pysyvä yksilön ominaisuus, jonka ajatellaan kuvastavan kognitiivista prosessointia. Kognitiivinen prosessointi vaikuttaa vahvasti kielellisten taitojen kehitykseen, minkä takia RT IIV heijastelee mahdollisesti kielen kehityksen erojen taustamekanismia. Reaktioaikojen vaihtelua tarkastellaan useimmiten keskihajonnoilla, mutta tutkimuksessa käytetään myös muita menetelmiä. Katsauksessamme tarkastelemme näitä analysointikeinoja, koska ne saattavat paljastaa tiedonkäsittelystä asioita, joita pelkkä keskihajonta ei tavoita. Niiden hajontaa kuvaavien parametrien merkitykset ovat kuitenkin vielä epäselviä. Tämän katsauksen tavoitteena on selvittää RT IIV:n hajontaparametreihin yhdistettyjä diagnooseja ja tekijöitä sekä tarkastella sen yhteyttä kielellisiin häiriöihin. RT IIV:tä on tutkittu paljon liittyen aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriöön, joten keskitymme katsauksessamme muihin diagnooseihin. Katsaus toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena, jonka artikkelit haettiin neljästä tietokannasta. Lopulliseen katsaukseen valikoitui 22 artikkelia, joissa vertailtiin diagnoosi- ja kontrolliryhmän RT IIV:tä. Suurin osa artikkeleista käytti analysointikeinona ex-gaussian jakaumasovitusta. Tulosten mukaan RT IIV erosi useassa diagnoosiryhmässä verrokeista. Ainoastaan yhdessä tutkimuksessa oli tarkasteltu RT IIV:tä kielellisessä häiriössä. Ex-gaussian jakaumasovituksen tutkituin parametri tau oli yhdistetty useimmiten tarkkaavaisuuteen ja toiminnanohjaukseen liittyviin tekijöihin, myy vastaamisen ja kognition nopeuteen ja sigma tulkittiin näiden välimuodoksi. Muista parametreista oli vain yksittäisiä tutkimuksia, joten niistä ei ollut mahdollista tehdä johtopäätöksiä. Tulosten perusteella voidaan olettaa, että RT IIV on mahdollinen tarkkaavaisuuden biomarkkeri. Se myös selittää RT IIV:n laajaa esiintymistä erilaisissa häiriöissä. RT IIV:n ja tarkkaavaisuuden neuraalinen tausta on kuitenkin vielä epäselvä. Lisäksi RT IIV:n yhteyttä kielellisiin taitoihin tulisi myös tutkia enemmän. Jatkotutkimuksella voisi siis edistää sekä kielellisen kehityksen ongelmien että muiden häiriöiden arviointia ja kuntoutusta.