Jaetun johtajuuden toteutus varhaiskasvatuksessa

Abstract

Varhaiskasvatuksen johtajuustutkimus Suomessa on melko vähäistä, varsinkin varhaiskasvatuksen henkilöstön näkökulmasta tutkittuna. Varhaiskasvatuksen kentällä lisääntynyt työmäärä sekä uudistukset edellyttävät lisää uutta ja ajantasaista tutkimusta. Tämän tutkimuksen pääpaino kohdistuukin nimenomaan varhaiskasvatuksen kentälle. Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella jaettu johtajuus –toimintamallia toteuttavan varhaiskasvatusyksikön johtajuusmallin toteutusta, toteutuksen vahvuuksia, kehittämistarpeita sekä henkilöstön esille tuomia kehittämisideoita. Lisäksi tutkimus pyrkii vastaamaan tutkimuksen kohteena olevan päiväkodin tarpeeseen selvittää yksikössä toteutettavan jaettu johtajuus –toimintamallin toteutumista. Johtajuusrakenteita on erilaisia ja jokainen päiväkodin johtaja toteuttaa johtajuutta omalla parhaaksi katsomallaan tavalla. Tutkimuksen tulokset eivät anna yhtä oikeaa vastausta, vaan tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella varhaiskasvatushenkilöstön näkökulmasta yhtä tapaa toteuttaa jaettua johtajuutta varhaiskasvatuksessa. Tutkimuksessa toteutetaan kvalitatiivista lähestymistapaa ja tutkimuksen lähtökohtana on todellisuuden kuvaaminen, tulkinta ja sen ymmärtäminen. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä erään Satakunnassa toimivan yksityisen päiväkodin kanssa. Tutkimukseen osallistui kahdeksan varhaiskasvatushenkilöstöön kuuluvaa henkilöä. Tutkimuksen aineisto kerättiin webropolkyselyiden avulla maaliskuussa 2022. Tutkimuksessa kerätyn aineiston vastaukset analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Aineistolähtöisessä sisällönanalyysissä aineistosta tuotettiin teoreettinen kokonaisuus. Tutkimuksen tuloksista ilmeni, että jaetun johtajuuden-toimintamallia toteutetaan varhaiskasvatusyksikössä yhteistyössä koko henkilöstön kesken, hyvää luottamussuhdetta ja toimivaa yhteistyötä korostaen. Toimintamallin toteutusta ohjaa henkilöstön toteuttama viikkovastaavatoimintamallin toteutus. Viikkovastaavana toimiminen koettiin jaetun johtajuuden toteutuksen merkittävimpänä vahvuutena. Tämän lisäksi merkittävimpinä vahvuuksina nähtiin tasa-arvo, yhteistyö, kunnioitus sekä avoin työilmapiiri. Vahvuuksiksi koettiin myös, että toimintamallin toteutus kehittää henkilöstön organisointitaitoja ja vastuun kantamista. Vastaavasti esille kuitenkin tuli, että erityisesti toteutuksen organisointia tulisi vielä kehittää. Lisäksi henkilöstö määritteli, että kehitettävää olisi tasapuolisessa osallistumisessa, suunnittelussa sekä päätöksenteossa. Tulosten pohjalta voidaan tulkita myös, että kehittämällä, yhteistyötä sekä selkeyttämällä työtehtäviä voitaisiin edistää jaettu johtajuus –toimintamallin toteutuksen toimivuutta varhaiskasvatusyksikössä.