Fyysisen oppimisympäristön mahdollisuudet lasten omaehtoiseen liikkumiseen varhaiskasvatuksessa : Tapaustutkimus kolmesta varhaiskasvatuksen lapsiryhmästä

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitettiin, millaiset fyysisen oppimisympäristön ominaisuudet ovat yhteydessä lasten omaehtoiseen liikkumiseen varhaiskasvatuksessa. Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena, jossa aineisto kerättiin systemaattisella havainnoinnilla, tapatumien laskemisella ja haastatteluilla. Lapsen myönteinen suhde liikuntaan ja liikkumiseen muodostuu jo ennen kouluikää positiivisten liikuntakokemusten kautta. Varhaiskasvatuksessa tuetaan lapsen liikuntasuhteen muodostumista varhaisten kokemusten kautta. Varhaiskasvatuksen ohjaavat asiakirjat antavat raamit liikunnan toteuttamiselle varhaiskasvatuksessa. Omaehtoiseen liikkumiseen tulee olla mahdollisuuksia päivittäin, ja varhaiskasvatuksen tulee mahdollistaa tilanteita. joissa lapsen fyysinen aktiivisuus pääsee vaihtelemaan kuormittavuuden eri tasoilla. Tutkimusaineisto kerättiin kolmesta lapsiryhmästä (3–5 v), jotka valittiin varsinaissuomalaisen kaupungin kolmesta varhaiskasvatusyksiköstä. Aineiston keruusta vastasi yksi tutkija, joka havainnoi lapsiryhmiä ja haastatteli jokaisesta ryhmästä yhtä varhaiskasvatuksen henkilöstön jäsentä. Jokaista lapsiryhmää havainnoitiin kolmena aamupäivänä, ja havainnointipäiviä toteutui yhteensä yhdeksän. Havainnoitavia lapsia oli yhteensä 24. Havainnoinnissa tarkasteltiin lasten fyysisen aktiivisuuden kuormittavuutta ja havaintoja kertyi yhteensä 219. Aineisto koostui kolmesta teemahaastattelujen äänitallenteesta, havainnointiaineistosta ja havainnointeihin liittyvistä muistiinpanoista. Haastattelut litteroitiin ja havainnointiaineisto sekä muistiinpanot kirjoitettiin puhtaaksi. Koottu aineisto analysoitiin sisällönanalyysi -menetelmää hyödyntäen. Sisällönanalyysissä aineoston osia tarkasteltiin rinnakkain ja siitä etsittiin yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia. Analyysin perusteella aineisto jakautui kahteen pääteemaan: fyysistä aktiivisuutta mahdollistaviin tekijöihin ja fyysistä aktiivisuutta estäviin tekijöihin. Molemmista pääteemoista nousi esiin samat alateemat: tilat, aikataulu, sää, välineet ja aktiivinen osallistuminen. Tutkimuksessa selvisi, että näissä päiväkodeissa lapsen omaehtoinen liikkuminen painottui leikkiin. Lasten leikkiessä yksin tai muiden lasten kanssa, esiintyi eniten omaehtoista liikkumista. Sisätiloissa omaehtoista liikkumista ilmeni vähemmän kuin ulkotiloissa. Ulkona liikkuminen oli kuormittavampaa kuin sisätiloissa. Liikkuminen keskittyi liikkumiseen suunniteltuihin tiloihin ja tilanteisiin. Sisätiloissa toteutettiin ohjattuja liikkumisen hetkiä, mutta liikkumiseen kannustavaan leikkiympäristöön ei panostettu. Varhaiskasvatuksen henkilöstön asenteilla ja fyysisillä tilaratkaisuilla ilmeni olevan enemmän yhteyksiä lasten fyysisen aktiivisuuden toteutumiseen, kuin varhaiskasvatusyksikön sijainnilla.