Pohjavesialueiden rajaaminen hydrogeologisina kokonaisuuksina : tapausalueina neljä Pohjois-Suomessa sijaitsevaa glasifluviaalisten jokiuomien halkomaa pohjavesialuekokonaisuutta

Tietueen suppeat tiedot
dc.contributor.authorSalonen, Heikki
dc.contributor.departmentfi=Maantieteen ja geologian laitos|en=Department of Geography and Geology|
dc.contributor.facultyfi=Luonnontieteiden ja tekniikan tiedekunta|en=Faculty of Science and Engineering|
dc.contributor.studysubjectfi=Maantiede|en=Geography|
dc.date.accessioned2019-08-26T21:01:15Z
dc.date.available2019-08-26T21:01:15Z
dc.date.issued2019-05-29
dc.description.abstractTässä pro gradu -tutkielmassa tutkin Pohjois-Suomen jokiuomien vaikutuksia alueen pohjavesialueiden rajaamiseen. Pääasiallisena tutkimusmenetelmänä käytin maatutkaluotauksia. Tutkielman aineistoina toimivat neljälle tutkimusalueelle jakautuneet 50 maatutkaluotauskilometriä, joista noin seitsemän suunniteltiin juuri tämän tutkielman tarpeisiin. Loput noin 43 linjakilometriä olivat GTK:n POSKI2 –hankkeen yhteydessä suoritettuja luotauksia. Referenssiaineistoina käytin myös maaperäkairauksia, joiden määrä vaihteli tutkimusalueittain. Tutkielman perusteella Pohjois-Suomen geomorfologisia hiekka- ja soramuodostumia pinnalta halkovia jokiuomia ei tulisi käyttää suoraan pohjavesialueiden rajausperusteena, sillä näiden jokiuomien hienoaineskerrokset eivät ole riittävän paksuja ja kattavia katkaisemaan pohjavesialueiden välisen hydrologisen yhteyden. Nämä glasifluviaalista perua olevat jokiuomat eivät siis ole sellaisenaan peruste pohjavesialueiden rajaamiselle, vaan rajaamisen tueksi tarvitaan pistokairauksia kattavampia tutkimusaineistoja mahdollisten tiiviiden maakerrosten vertikaali- ja horisontaaliulottuvuuksista. Maatutkaluotaus sopii hyvin tällaiseksi tutkimusmenetelmäksi, sillä mikäli tutkimusalueilla ei ole paksuja savi- tai silttikerroksia, eivät myöskään maamme mittakaavalla paksut (10-35m) maakerroksetkaan estä maatutkaluotausprofiilin tulkitsijaa saavuttamasta kokonaiskuvaa tutkimusalueista ja pohjavesialueiden hydrogeologisista ominaispiirteistä. Tutkielmassa tarkastelin myös pohjavesialueiden rajausta koskevan lainsäädännön sekä Suomen ympäristökeskuksen ELY-keskuksille tuottaman pohjavesialueiden rajausohjeistuksen muutoksia ja nykytilaa. Nykyisen lainsäädännön ja ohjeistusten muodostama kokonaisuus painottaa hydrogeologisen yhteyden katkeamista pohjavesialueiden rajausperusteena.
dc.format.extent127
dc.identifier.olddbid165043
dc.identifier.oldhandle10024/148199
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/13104
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe2019082625570
dc.language.isofin
dc.rightsfi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.|
dc.rights.accessrightsavoin
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/148199
dc.subjectpohjavesialue, maatutkaluotaus, geomorfologinen rakennetulkinta, jokiuomat, ympäristönsuojelulaki
dc.titlePohjavesialueiden rajaaminen hydrogeologisina kokonaisuuksina : tapausalueina neljä Pohjois-Suomessa sijaitsevaa glasifluviaalisten jokiuomien halkomaa pohjavesialuekokonaisuutta
dc.type.ontasotfi=Pro gradu -tutkielma|en=Master's thesis|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Name:
Salonen_Heikki_opinnayte.pdf
Size:
24.97 MB
Format:
Adobe Portable Document Format
Lataa

Kokoelmat

Pro gradu -tutkielmat ja diplomityöt sekä syventävien opintojen opinnäytetyöt (kokotekstit)