Kirjallisuuskäsitys ja kaanon yläkoulun Kärki-oppikirjasarjassa

Abstract

Tässä tutkielmassa tarkastellaan, millaista on kirjallisuudenopetus yläkoulun oppikirjasarjassa. Tutkimusaineistona on äidinkielen ja kirjallisuuden opetukseen tarkoitettu Sanoma Pron julkaisema Kärki-oppikirjasarja (2014–2017). Tarkoituksena on tutkia aineiston kaanonia ja kirjallisuuskäsitystä sekä kirjallisuudenopetuksen tavoitteita peilaten niitä Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin (2014). Tutkielman tavoitteena on paitsi tarkastella oppimateriaaleja, myös lisätä opettajien kriittisyyttä niitä kohtaan.

Tarkastelun kohteena on Kärki-oppikirjasarjassa esitetty kaunokirjallisuuden kaanon. Kaanonia tutkimalla saadaan selville, millaiset kirjoittajat, tekstit, teokset ja lajit pääsevät näkyville. Oppikirjaan rakennettu kaanon on yksi kirjallisuuden institutionaalisen arvottamisen muoto. Kaanon kertoo, mikä kirjallisuus nähdään säilyttämisen ja seuraaville sukupolville siirtämisen arvoisena.

Kaanon limittyy käsitykseen siitä, mitä kirjallisuus on. Tässä tutkielmassa selvitetään, mitä kirjallisuuskäsityksiä Kärki-oppikirjat painottavat sekä hahmotetaan sen pohjalta kirjallisuudenopetuksen tavoitteita ja tehtäviä. Tutkielmassa etsitään vastauksia kysymykseen siitä, mitä aineisto opettaa kirjallisuuden olevan ja toisaalta mitä se opettaa kirjallisuuden avulla.

Lisäksi aineiston analysointi ja tulkinta johtaa kirjallisuuspedagogisiin ja koulutuspoliittisiin kysymyksiin kirjallisuudenopetuksen tämänhetkisestä tilasta ja tulevaisuudesta. Tutkielma on puheenvuoro keskusteluun, jota äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineen jatkuvasti laajenevista oppisisällöistä käydään. Osoitetuksi tulee myös se, miten kirjallisuudentutkimus ja -opetus elävät toisistaan etäällä.

Tutkielman viitekehyksenä on kirjallisuuspedagogiikka, jossa risteää kirjallisuudentutkimus ja kasvatustiede. Kirjallisuudentutkimuksesta nojaudutaan kaanonin, kirjallisuuskäsityksen ja kirjallisuusinstituutioon liittyviin teoreettisiin näkemyksiin. Aineiston tarkastelussa tarvitaan myös kirjallisuustieteellisiä genremääritelmiä sekä kirjallisuusanalyysin käsitteistöä. Kasvatustieteitä tutkielmassa hyödynnetään, kun tarkastellaan kirjallisuudenopetuksen oppimistavoitteita ja merkityksiä sekä asetutaan oppimateriaalitutkimuksen traditioon.