Betonista rakennettu sivistys : Kulttuurirakentaminen esimerkkeinä Satakunnan Museo ja Porin kirjasto-työväenopisto

Tietueen suppeat tiedot
dc.contributor.authorKaarnametsä, Helene
dc.contributor.departmentfi=Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos|en=School of History, Culture and Arts Studies|
dc.contributor.facultyfi=Humanistinen tiedekunta|en=Faculty of Humanities|
dc.contributor.studysubjectfi=Digitaalinen kulttuuri, maiseman ja kulttuuriperinnön tutkimus|en=Digital Culture, Landscape and Cultural Heritage|
dc.date.accessioned2024-06-03T10:29:48Z
dc.date.available2024-06-03T10:29:48Z
dc.date.issued2024-05-07
dc.description.abstract1970-luvun Porissa rakennettiin voimalla sivistystä ja hyvinvointia. Soveltavan pro gradu -tutkielmani artikkeliosuus Betonista rakennettu sivistys käsittelee porilaista kulttuurirakentamista. Esimerkkikohteina toimivat vuonna 1973 valmistunut Satakunnan Museo ja vuonna 1976 valmistunut Porin kirjasto-työväenopisto. Tutkin rakennetun ympäristön muutosta myös työskennellessäni Porin ruutukaavakeskustan modernin rakennusperinnön inventointihankkeessa vuosina 2017-2019. Opinnäytteeni soveltavana osuutena toimivat tuolloin toteutettu inventointi sekä siitä laadittu raportti Porin ruutukaavakeskusta. Modernin rakennusperinnön inventointi . 1970-luku osoittautui inventoinnin aikana porilaisen kulttuurirakentamisen kultakaudeksi. Kaupungissa toteutettiin kunnianhimoisen rakennusohjelman myötä peräti neljä merkittävää kulttuurilaitoshanketta: Satakunnan Museon uudisrakennus (1971-1973), teatterin peruskorjaus ja laajennus (1971-1974), kirjasto-työväenopiston uudisrakennus (1973-1976) ja pakkahuoneen muutos taidemuseoksi (1977-1981). Julkinen rakentaminen oli voimissaan, kun hyvinvointivaltiota kehitettiin, teollisuuskaupunki kasvoi ja elintaso nousi. Julkisten rakennusten suunnittelusta vastasivat usein kaupungin talonsuunnittelun arkkitehdit. Tämä inventointihankkeen tavoin modernia rakennusperintöä käsittelevä artikkeli liittyy tarpeeseen ymmärtää nykyisen kaupunkikuvan syntyyn johtaneita syitä paremmin. Halusin selkeyttää asiayhteyttä ajan ja arkkitehtuurin välillä tutkimalla kahta sangen pitkäaikaista rakennushanketta ja niiden tuloksena syntyneitä rakennuksia tavalla, johon mittavassa inventointihankkeessa ei ollut mahdollisuutta. Tutkielmani on luonteeltaan aineistolähtöinen laadullinen tutkimus. Artikkelin tutkimusaineistoon ovat kuuluneet inventointihankkeessa kerätyn aineiston lisäksi kaupungin palveluksessa 1970-luvulla työskennelleiden arkkitehtien haastattelut, museon ja kirjasto-työväenopiston rakennuksiin liittyvät arkistoaineistot sekä lehtiartikkelit.
dc.format.extent56
dc.identifier.olddbid194760
dc.identifier.oldhandle10024/177814
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/19453
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe2024052940739
dc.language.isofin
dc.rightsfi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.|
dc.rights.accessrightsavoin
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/177814
dc.subjectarkkitehtuuri, betonirakennukset, julkiset rakennukset, kirjastot, kulttuurilaitokset, modernismi, museorakennukset, rakennushankkeet, rakennussuunnittelu
dc.titleBetonista rakennettu sivistys : Kulttuurirakentaminen esimerkkeinä Satakunnan Museo ja Porin kirjasto-työväenopisto
dc.type.ontasotfi=Pro gradu -tutkielma|en=Master's thesis|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Name:
Kaarnametsa_Helene_opinnayte.pdf
Size:
1.44 MB
Format:
Adobe Portable Document Format
Lataa

Kokoelmat

Pro gradu -tutkielmat ja diplomityöt sekä syventävien opintojen opinnäytetyöt (kokotekstit)