Käännösvertailu Anne of Green Gables -romaanin suomennoksen alkuperäisestä (1920) ja uudistetusta (1961) versiosta käännösten uudelleenmuokkauksen näkökulmasta

Abstract

Tutkielman aihe on käännösten uudelleenmuokkaus ja korjaaminen (ks. Koskinen ja Paloposki 2015), jota tutkin vertailemalla kahta L. M. Montgomeryn vuonna 1908 julkaistusta Anne of Green Gables -romaanista tehtyä Annan nuoruusvuodet -nimistä suomennoksen versiota. Tutkielman metodina on vertaileva tekstianalyysi. Ensimmäinen tarkastelemani suomennoksen versio on vuonna 1920 julkaistu Hilja Vesalan käännös ja toinen Vesalan alkuperäiskäännöksen pohjalta tehty uudistettu ja tarkistettu suomennos, joka julkaistiin vuonna 1961. Korjaajan nimi ei selvityksistäni huolimatta ole tiedossa. Tutkimuskysymyksiä ovat: millaisia eroja edellä mainittujen suomennosversioiden välillä esiintyy ja mitkä ovat mahdolliset syyt niiden välisiin eroihin. Pohdin myös, mitä suomennosten väliset erot saattavat kertoa ajankohdista, joina suomennokset on julkaistu. Tarkastelen vertailevassa tekstianalyysissa aineistoani seuraavien, kulttuurisidonnaisten ilmaisujen eli realioiden kategorioiden kautta: kirjallisuuslainat, erisnimet, luonto ja maantiede, mitat, rakennukset, ruoka, tekstiilit sekä yhteiskunta ja kulttuuri. Tutkimus on luonteeltaan vertaileva. Tutkimukseni tärkeimmät käsitteet ovat uudelleenkääntäminen, uudelleenmuokkaaminen, käännösten korjaaminen, lapsille ja nuorille kääntäminen sekä realiat. Tutkielmassa todetaan, että erot vuosien 1920 ja 1961 suomennosversioiden välillä johtuvat osittain suomen kielen normien muutoksesta, kielen modernisoinnista sekä lastenkirjallisuuden roolista opetuksen välineenä 1960-luvulla. Vuoden 1961 suomennosversio on enimmäkseen paranneltu versio vuoden 1920 suomennosversiosta, mutta paikoin vuoden 1961 suomennosversiossa esiintyy virheitä, joita vuoden 1920 suomennosversiossa ei ole. Tutkielman loppupäätelmänä on, että uudelleensuomennos Anne of Green Gables -teoksesta olisi erittäin tervetullut ja että se, mitä tulisi ottaa huomioon uudelleensuomennosta tehdessä olisi oiva jatkotutkimuksen aihe.