Lapsen kasvopreferenssin ja kasvojen katseluprosessin yhteys tunnekylmiin piirteisiin sekä valehtelukäyttäytymiseen
730.05 KB
avoin
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset314
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Kasvopreferenssillä tarkoitetaan ihmisille ominaista taipumusta suunnata tarkkaavaisuus pidemmäksi
aikaa kasvoihin kuin muihin objekteihin, ja tämä niin kutsuttu kasvopreferenssi on nähtävissä jo
vastasyntyneillä vauvoilla. Kasvopreferenssin myötä vauva kiinnittää luontaisesti huomiota ihmisten
kasvoihin ja oppii vuorovaikutuksessa aikuisen kanssa lukuisia asioita. Kiinnittämällä huomion
kasvoihin lapsi oppii muun muassa kommunikoimaan aikuisen kanssa, mallintamaan tunteita ja
säätelemään niitä sekä tunnistamaan identiteettejä. Varhaisvaiheessa esiintyvät kasvopreferenssin
puutteet voivat vaikuttaa merkittävästi myöhempään sosioemotionaaliseen kehitykseen. Heikko
kasvopreferenssi on yhdistetty esimerkiksi myöhemmin havaittuun autismikirjoon. Kasvopreferenssin
lisäksi voidaan tarkastella lasten tarkemman kasvoskannauksen kehittymistä. Kasvoskannauksen eli
tarkemman katseluprosessin tarkastelu tuottaa tarkkaa tietoa siitä, miten lapsi katsoo kasvoja. Se miten
lapsi katsoo kasvoja voi antaa merkittävää tietoa lapsen sosioemotionaalisesta kehityksestä tai siitä,
miten lapsi oppii tyypillisen kehityksen kannalta tärkeitä tunnesäätelyn ja vuorovaikutuksen taitoja.
Tämän pro gradu- tutkielman tarkoituksena oli selvittää, onko lapsen kasvopreferenssillä ja kasvojen
katseluprosessilla yhteyttä myöhempään sosioemotionaaliseen kehitykseen, tunnekylmiin piirteisiin
sekä niille ominaiseen valehtelukäyttäytymiseen. Kasvopreferenssiä ja katseluprosessia tutkittiin
silmänliiketutkimuksilla, jotka toteutettiin lapsen ollessa 8 kuukauden ikäinen. Tunnekylmiä piirteitä
arvioitiin itsearviointilomakkeilla 24, 48 ja 60 kuukauden iässä. Lisäksi valehtelukäyttäytymistä
tutkittiin 60 kuukauden iässä kielletty lelu paradigmassa.
Tämän tutkimuksen aineisto on peräisin Turun yliopiston FinnBrain- tutkimushankkeesta. FinnBrain on
Turussa, Turun lähikunnissa ja Ahvenanmaalla meneillään oleva suomalainen pitkittäistutkimus, johon
osallistuu noin 4000 perhettä. Tämän tutkimuksen aineisto on osaotos pitkittäistutkimuksesta ja
lopullinen otos koostui 154 lapsesta, joilta oli saatavissa silmänliiketutkimukset. Tarkempi
katseluprosessin analyysi pystyttiin toteuttamaan 93 lapselle, tunnekylmiä piirteitä mittaavat
seurantatiedot saatiin 122 lapselta ja valehtelukäyttäytymistä mittaava muuttuja 57 lapselta.
Kasvopreferenssiä tarkasteltiin nk. overlap asetelmalla, jossa tarkasteltiin lapsen tarkkaavaisuuden
irrottamista kasvoista ja kontrollikuvista. Lapsen tarkemman katseluprosessin analyysissa tarkasteltiin
lapsen kasvoskannauksen ajallisia ja spatiaalisia ominaisuuksia, tarkemmin fiksaatioiden määrää, kestoa
ja peittoaluetta kasvoissa. Tunnekylmiä piirteitä arvioitiin vanhempien täyttämällä
itsearviointilomakkeilla (Brief Infant Toddler Social Emotional Assesment BITSEA, Strengths and
Difficulties Questionnaire SDQ, Child Behavior Checklist CBCL). Valehtelukäyttäytymistä mitattiin
nk. kielletty lelu paradigmassa, jossa lasta kielletään katsomasta selän taakse laitettua lelua ja
koodaamalla lapsen käytös tehtävän aikana sekä lapsen vastaus lelun katsomisesta.
Kasvopreferenssillä ja tunnekylmillä piirteillä ei tässä tutkimuksessa havaittu olevan yhteyttä.
Kasvopreferenssillä ja valehtelukäyttäytymisellä havaittiin kuitenkin odotetun kaltainen yhteys eli 8
kuukauden iässä mitattu kasvopreferenssi oli tilastollisesti merkitsevästi pienempi lapsilla, jotka
valehtelivat 60 kuukauden ikäisenä kielletty lelu paradigmassa kuin lapsilla, jotka eivät valehdelleet.
Katseluprosessilla eli fiksaatioiden määrällä, kestolla tai peittoalueella ei tutkimuksen mukaan ole
yhteyttä tunnekylmiin piirteisiin tai valehtelukäyttäytymiseen.