Persisting in paradox: Gun violence prevention and the boundaries of political opportunity
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
This dissertation studies the development of the gun violence prevention movement in the United States. The dissertation is an article-based compilation that consists of four peer-reviewed articles. The articles trace the movement from its beginning in the 1960s to today and examine 1) how the movement has defined and framed the issue of gun violence, 2) the types of actions and goals members of the movement have employed and articulated, and 3) the shifting political, historical, and cultural context that has shaped the political opportunities available to advocates.
The analysis in the articles is based primarily on materials collected during three fieldwork periods conducted in Austin, Texas (2018, 2019, 2021–2022). Newspaper articles, social media posts, adverts, podcasts, white papers, a documentary related a youth-led gun violence prevention movements, and media reporting on mass shootings complement written testimonials, non-participant and participant observation, and semi-structured interviews.
Considering the findings of the articles under the broader theoretical framework of political process theory (Tilly & Tarrow, 2015), the dissertation argues that gun violence prevention has developed in three related and overlapping but distinct cycles: gun violence as crime, gun violence as disease, and gun violence as insecurity. Furthermore, exploring the three cycles through defining key events, groups, and political opportunities, the dissertation makes three claims. First, that definitions about gun violence have moved toward a much more comprehensive understanding of the problem. Second, that strategies have changed from issue advocacy by interest groups at the federal level toward active resistance at a local, grassroots level. Third, that political opportunities for gun violence prevention have been broadened as a result of engagement outside the state institutions. The dissertation considers more broadly why gun control has mostly failed in the United States and makes an argument for the possibilities that local level grassroots activism holds for social movements contending with culturally polarizing issues.
Sitkeästi paradoksissa: Aseväkivallan ehkäisy ja poliittisten mahdollisuuksien rajat
Väitöskirjassa tarkastellaan aseväkivallan ehkäisyyn pyrkivää yhteiskunnallista liikettä Yhdysvalloissa. Neljässä väitöskirja-artikkelissa tarkastellaan liikettä 1960- luvulta nykypäivään ja keskitytään kolmeen pääteemaan: 1) miten aktivistit ovat määrittäneet ja kehystäneet aseväkivaltaongelman, 2) millaisia strategioita ja tavoitteita aktivistit ovat hyödyntäneet ja sanoittaneet ja 3) miten alati muuttuva poliittinen, historiallinen ja kulttuurillinen konteksti Yhdysvalloissa on vaikuttanut aktivistien poliittisiin mahdollisuuksiin.
Väitöskirjassa käytetään aineistoa, jotka on kerätty pääasiallisesti kolmen kenttätyömatkan aikana Texasissa (2018, 2019, 2021–2022). Aineisto koostuu kirjoitelmista, osallistuvasta ja ei-osallistuvasta havainnoinnista sekä teemahaastatteluista. Tämän lisäksi täydentävää aineistoa kerättiin lehtiartikkeleista, sosiaalisesta mediasta, mainoksista, podcasteista, virallisista kannanotoista ja nuorten aktivismiin keskittyvästä dokumenttielokuvasta.
Yhteenvedossa artikkelien loppupäätelmiä tarkastellaan poliittisen prosessi teorian viitekehyksen kautta (Tilly & Tarrow, 2015). Tämän tarkastelun pohjalta väitöskirja esittää, että liikkeen kehityksen voi jakaa kolmeen päällekkäiseen, mutta toisistaan eroavaan sykliin. Syklit perustuvat aseväkivaltaongelman pääasiallisiin määrittelyihin: aseväkivalta rikoksena, yhteiskuntaa vaivaavana tautina ja turvattomuutena. Lisäksi väitöskirja keskittyy eri sykleissä esiintyviin päätapahtumiin, ryhmiin sekä poliittisiin mahdollisuuksiin ja tekee kolme väitettä. Ensinnäkin aseväkivaltaongelman määritelmät ovat muuttuneet kokonaisvaltaisemmaksi. Toiseksi liike on siirtynyt kansallisella tasolla toimivasta etujärjestöliikkeestä kohti paikallistason vastarintaliikettä. Kolmanneksi liikkeen poliittiset mahdollisuudet ovat lisääntyneet tämän muutoksen myötä. Väitöskirjassa pohditaan yleisemmin, miksi aseita rajoittava politiikka on pääosin epäonnistunut Yhdysvalloissa sekä niitä mahdollisuuksia, joita paikallistason aktivismi antaa kulttuurisesti polarisoivia asioita käsitteleville liikkeille.
Sarja
Turun yliopiston julkaisuja - Annales Universitatis Turkuensis, Ser B. Humaniora|771
Saavutettavuusominaisuudet
Navigointi mahdollista, kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset, taulukot saavutettavia, looginen lukemisjärjestys