Slaavilaiset lainasanat suomen ja unkarin kielissä

dc.contributor.authorListus, Liliana
dc.contributor.departmentfi=Kieli- ja käännöstieteiden laitos|en=School of Languages and Translation Studies|
dc.contributor.facultyfi=Humanistinen tiedekunta|en=Faculty of Humanities|
dc.contributor.studysubjectfi=Suomen ja sen sukukielten maisteriohjelma|en=MDP in Finnish and Other Finno-Ugric Languages|
dc.date.accessioned2021-04-01T21:01:28Z
dc.date.available2021-04-01T21:01:28Z
dc.date.issued2021-03-07
dc.description.abstractTämän tutkielman aiheena ovat slaavilaiset lainasanat suomen ja unkarin kielissä. Analysoin suomalais– ja unkarilais–slaavilaisia kontakteja ja vertailen niiden kautta tulleita lainoja. Tavoitteenani on katsoa, miten lainaaminen on tapahtunut, esittää lainasanojen eroja ja yhtäläisyyksiä, minkälaisiin semanttisiin kenttiin ne liittyvät sekä vertailla niiden foneettista mukautumista. Vaikka slaavilaislainoja on tutkittu paljon sekä unkarissa että suomessa, työni tarkoitus on esittää vertailevaa analyysia, jota on vähän. Aineistona käytän etymologisia sanakirjoja (Suomen sanojen alkuperä 1–3, Suomen kielen etymologinen sanakirja 1–7, Etimológiai szótár: Magyar szavak és toldalékok eredete) ja tutkimuksista poimittuja esimerkkejä. Unkarin slaavilaisten lainasanojen kohdalla vaikeinta on määritellä lähdekieli ja tarkka lainaamisaika. Tutkimuksessani kuvaan, miten voidaan määritellä sanojen lähdekieli ja lainaamisaika. Työssäni käsittelen myös lainojen äänteiden korvaamista. Unkarin äännejärjestelmässä on tapahtunut monia muutoksia, kun taas suomen vokalismi on varsin konservatiivinen. Konsonanttijärjestelmä unkarissa on laajentunut, erityisesti soinnillisuuskorrelaatio on isompi. Esittelen, miten kantaslaavilaiset vokaalit ja konsonantit mukautuvat molemmissa kielissä. Vertailen lainoja myös semanttisesta näkökulmasta. Sekä unkariin että suomeen on lainattu rakennuksiin ja perheeseen sekä taloudelliseen terminologiaan eli ammatteihin, työkaluihin tai mittayksiköihin liittyviä sanoja. Unkarissa on myös enemmän vaatetus- ja ruokalainasanastoa kuin suomessa. Katson myös viimeistä slaavilaislainojen aaltoa, joka tuli molempiin kieliin Neuvostoliiton aikana. Tutkimukseni lopputuloksena voidaan nähdä, että unkariin tuli paljon enemmän lainoja slaavilaisista kielistä kuin suomeen. Vaikka kielelliset kontaktit alkoivat suunnilleen samaan aikaan, unkarin lainoilla oli paljon enemmän lähdekieliä. Tähän ovat vaikuttaneet maantieteelliset syyt, sillä suomi sai suurimman osan sanoista vain idästä, kun unkarilaisilla on slaavilaisia naapureita joka ilmansuunnassa.
dc.format.extent91
dc.identifier.olddbid168257
dc.identifier.oldhandle10024/151381
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/16606
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe202104019306
dc.language.isofin
dc.rightsfi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.|
dc.rights.accessrightsavoin
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/151381
dc.subjectlainasanat, lainaaminen, etymologia, slaavilaiset kielet, suomalais-ugrilaiset kielet.
dc.titleSlaavilaiset lainasanat suomen ja unkarin kielissä
dc.type.ontasotfi=Pro gradu -tutkielma|en=Master's thesis|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
Listus_Liliana_opinnayte.pdf
Size:
2.03 MB
Format:
Adobe Portable Document Format