Edistyneiden suomenoppijoiden kirjoitetun kielen kompleksisuus

Abstract

Tämän tutkielman aiheena on kielen kompleksisuus suomea toisena kielenä puhuvien opiskelijoiden teksteissä. CAF-kolmijaon osasista (Complexity, Accuracy, Fluency) juuri kielen kompleksisuutta on pidetty vaikeimmin määriteltävänä ja mitattavana osa-alueena. Tämä on johtanut siihen, että tutkijoiden keskuudessa ei ole vallinnut varsinaista yhteisymmärrystä aiheeseen liittyen, jolloin sekä mittarit että tulokset ovat erilaisia ja näin ollen eivät verrattavissa. Tämän vanhan lähestymistavan sijaan tutkimuksessa hyödynnetään kompleksisuuden moniulotteista näkemystä, jonka avulla kielen kompleksisuutta on mahdollista mitata niin muodon kuin merkityksenkin osalta. Kutsun näkemyksen ohessa esitettyä taulukkoa Biberin malliksi. Sovellan mallia suomen kieleen käyttämällä aineistonani Edistyneiden suomenoppijoiden korpusta (LAS2). Tutkimukseni on sekä kvantitatiivinen että kvalitatiivinen, sillä korpustutkimus mahdollistaa sekä numeeriset tulokset että näiden tulosten tulkinnan. Tutkin, voiko Biberin mallia soveltaa suomen kieleen. Tämän lisäksi tarkastelen, millaisia finiittisiä, infiniittisiä ja lausekemaisia ilmaisuja aineistosta löytyy ja mitä se kertoo aineiston teksteistä. Kävi ilmi, että Biberin mallia voi soveltaa suomen kieleen pienin muutoksin. Finiittisten sivulauseiden osalta teksteistä löytyi eniten relatiivilauseita, jotka sisältävät sanan joka. Infiniittisten sivulauseiden osalta eniten osumia tuotti verbin hallitsema infinitiivilauseke. Lausekkeiden osalta eniten osumia sai substantiivin adverbiaali. Lausekkeet olivat eniten edustettu ryhmä koko aineistossa. Ilmaisujen esiintyminen kertoo akateemisesta tekstiympäristöstä sekä nimenomaan edistyneestä suomen kielen taitotasosta. Tutkimuksen tavoitteena on jatkaa keskustelua kielen kompleksisuuden määritelmästä ja sen mittaamisen kehittämisestä. Jatkossa mallia voinee testata käytännön tasolla erilaisissa ympäristöissä tuotettuihin S2-teksteihin.