Kerättyyn dataan perustuva profilointi : kilpailuoikeudellinen arviointi ja vaihtoehtoiset sääntelykeinot

Abstract

Kuluttajien profilointi on yleistynyt merkittävästi digitaalisten alustoiden kasvun ja kehityksen myötä. Algoritmit ja teknologia yleisesti ovat mahdollistaneet massiivisen datan keräämisen ja analysoimisen osana alustoiden liiketoimintaa. Alustoilla on näin ollen käytettävissään tarkkaa tietoa kuluttajien kulutustottumuksista ja mieltymyksistä, joiden perusteella ne voivat profiloida kuluttajia. Kuluttajat allokoidaan käytettävissä olevan datan avulla, ja näille kuluttajaryhmille tarjotaan erilaisia tuotteita ja palveluita. Kuluttajia asetetaan näin ollen eri asemiin riippuen siitä, mitä dataa alustoilla on.

Tutkielmassa perehdytään profiloinnista johtuvaan kuluttajien erilaiseen kohteluun. Vaikka profilointi on lisääntynyt merkittävästi alustoiden liiketoiminnassa, ei sitä kuitenkaan ole arvioitu EU:n tai sen toimielinten toimesta. Näin ollen on perusteltua pohtia mahdollisia sääntelykeinoja. Tutkielmassa arvioidaan profilointia ensinnäkin kilpailuoikeudellisesta näkökulmasta, ja toisaalta yleisten syrjintäperiaatteiden sekä perusoikeusien valossa. Tutkielman keskeisin tutkimuskysymys on ”Onko alustojen harjoittamaan profilointiin ja siitä johtuvaan kuluttajien erilaiseen kohteluun mahdollista soveltaa unionin kilpailuoikeusnormistoa?”. Profilointia harjoittaa tehokkaimmin kansainväliset superalustat, kuten Google ja Facebook, minkä takia tutkielma rajoittuu EU:n kilpailunormiston arviointiin, SEUT 102(c) artiklan johdolla. Tutkielmassa on vahvasti esillä myös EU:n syrjimättömyys- ja tasa-arvodirektiivit sekä EU:n perusoikeuskirja.

Profilointia koskevan sääntelyn puuttuessa, on tutkielma lähtökohtaisesti teoreettinen, ja sisältää näin ollen paljon pohdintaa. Tutkielmassa on käytetty oikeusdogmaattista lähestymistapaa, jolla on analysoitu voimassa olevia oikeussääntöjä, ja pyritty tulosten perusteella vetämään analogioita profilointiin. Tutkielma sisältää lisäksi hieman kriittistä ja taloustieteellistä lähestymistä. Tarkoituksena on ollut nostaa esille mahdollisia sääntelykeinoja, joista on pääluvuissa, ja tutkielman lopussa esitetty johtopäätöksiä ja pohdintaa tulevaisuuden kannalta. Lähteinä on pitkälti käytetty kansainvälistä kirjallisuutta ja artikkeleita sekä EU:n oikeuskäytäntöä.