Listautumisannit ja lock-up-sitoumuksen erääntyminen : Epänormaalit tuotot Pohjoismaissa 2003–2018

Abstract

Listautuvan yhtiön ensimmäinen pörssivuosi on erityisen kiinnostava useasta syystä. Osallistuessaan listautumisantiin sijoittaja pääsee kiinni lukuisilla markkinoilla ja eri ajanjaksoilla havaittuun korkeaan ensimmäisen kaupankäyntipäivän tuottoon eli alihinnoitteluun. Toisaalta listautumisannissa listautuva yhtiö jättää keskimäärin noin kaksi kolmasosaa osakkeistaan myyntikiellon (lock-up) alaisuuteen yleensä kuuden kuukauden ajaksi. Kun kielto erääntyy, havaitaan listautuneen yhtiön osakekurssin tyypillisesti laskevan. Lock-up-sitoumuksen tarkoitus on estää listautuvan yhtiön sijoittajia ja sisäisiä sidosryhmiä, kuten johtoa ja hallituksen jäseniä realisoimasta omistuksiaan listautumisen yhteydessä tai heti kaupankäynnin alettua. Tässä tutkielmassa tarkastellaan listautuneisiin osakkeisiin liittyviä epänormaaleja tuottoja kahden markkinatehokkuutta rikkovan ilmiön, alihinnoittelun ja lock-up-sitoumuksen erääntymisen kautta. Tutkimuksen aineisto käsittää kaikki Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa vuosina 2003–2018 tapahtuneet listautumisannit. Valitulla 16 vuoden tutkimusperiodilla havaitaan yhteensä 454 listautumisantia, joista 195:lle on mahdollista määrittää lock-up-sitoumuksen erääntymispäivä. Pohjoismaalaisilla listautumisilla havaitaan keskimääräinen 6,5 %:n alihinnoittelu. Lock-up-sitoumuksen tarkastelu osoittaa, että suurimmat laskut osakkeen hinnassa tapahtuvat erääntymispäivänä ja kolmena sitä seuraavana kaupankäyntipäivänä. Negatiiviset tuotot eivät ole tilastollisesti merkitseviä koko aineistolla, mutta rajaamalla aineisto ainoastaan teknologiayhtiöihin tai yli kuuden kuukauden mittaisiin sitoumuksiin, havaitaan tilastollisesti merkitseviä laskuja useissa eri tapahtumaikkunoissa. Myyntikiellon erääntymisestä huolimatta tutkimustulokset osoittavat, että IPO-osakkeet suoriutuvat ensimmäisenä pörssivuotenaan markkinaindeksiä paremmin. Johtopäätöksenä todetaan, ettei lock-up-sitoumuksen erääntymisellä ei ole pohjoismaalaisen yrityksen osakekurssiin merkittävää vaikutusta. Rahoituksen tutkimuskentässä tämä tutkielma tarjoaa uutuusarvoa ennen kaikkea listautumisannin lock-up-sitoumuksen osalta. Tutkielman tulokset vahvistavat aiemman tutkimusaineiston havaintoja siitä, ettei lock-up-sitoumuksen erääntymisellä ole yhtä suurta vaikutusta yrityksen osakekurssiin Euroopassa kuin Yhdysvalloissa. Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että Euroopassa on Yhdysvaltoja yleisempää käyttää kahta erääntymispäivää yhden sijaan.