Urheiluorganisaation sidosryhmäjohtaminen

dc.contributorJohtaminen ja organisointi-
dc.contributor.authorModabberian, Mostafa
dc.contributor.departmentfi=Johtamisen ja yrittäjyyden laitos|en=Department of Management and Entrepreneurship|
dc.contributor.facultyfi=Turun kauppakorkeakoulu|en=Turku School of Economics|
dc.contributor.studysubjectfi=Johtaminen ja organisointi|en=Management and Organisation|
dc.date.accessioned2017-01-18T13:22:57Z
dc.date.available2017-01-18T13:22:57Z
dc.date.issued2017-01-18
dc.description.abstractUrheilu on alana kasvanut 2000-luvulla paljon, varsinkin taloudellisesta näkökulmasta. Tänä päivänä urheilussa liikkuvat rahasummat ovat päätä huimaavia. Suuret yritykset maksavat suuria summia sponsoroinnista ja oikeuksista. Myös työllistämisen näkökulmasta urheilulla on merkittävä rooli nykypäivänä. Urheilu herättää ihmisissä tunteita sekä intohimoa ja tämä on yksi suurimmista syistä, jonka takia yritykset haluavat olla urheilumaailmassa mukana. Yritykset haluavat luonnollisesti rahalleen vastinetta, jolloin sidosryhmäjohtamisen merkitys korostuu. Urheiluorganisaatioiden on tärkeää tietää, miten eri sidosryhmien kanssa on toimittava, sillä suhteiden ylläpitäminen vaatii urheiluorganisaatioilta entistä enemmän panostusta. Sidosryhmäjohtamista on tutkittu vuosien saatossa eri näkökulmista, mutta nimenomaan urheiluorganisaatioiden näkökulmasta asiaa on tutkittu varsin vähän. Tämän tutkimuksen tavoitteena on luoda sidosryhmäjohtamisen viitekehys, jonka avulla suomalaisten organisaatioiden on helpompi hahmottaa omaa sidosryhmäverkostoaan. Tutkimuksessa tarkastellaan urheiluorganisaatioiden ja niiden sidosryhmien välistä suhdetta sekä sidosryhmien merkitystä ja roolia urheiluorganisaatioissa. Lisäksi selvitetään urheiluorganisaation tyypillisimmät sidosryhmät. Tässä tutkimuksessa junioritason organisaatiot on rajattu pois. Tämä tutkimus on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Tutkimusta varten aineistoa kerättiin viidestä eri urheiluorganisaatiosta. Kustakin kohdeorganisaatiosta haastateltiin yhtä ylempään johtoon kuuluvaa henkilöä. Lisäksi haastateltiin kahta viestintäalan ammattilaista. Tutkimuksen tulosten mukaan urheiluorganisaation pitää ensimmäisenä selvittää nykytilanteensa ja kartoittaa olemassa olevia suhteitaan. Tämän selvityksen avulla urheiluorganisaatio saa selville kunkin sidosryhmän vaikutusvallan, tavoitteet ja roolit suhteessa omaan toimintaansa. Tämän jälkeen urheiluorganisaation on analysoitava oma toimintaympäristönsä mahdollisten uusien sidosryhmien löytämiseksi. Viimeisessä vaiheessa on aloitettava vuoropuhelu sidosryhmien kanssa. Sidosryhmävuoropuhelun tavoitteena on auttaa urheiluorganisaatioita luomaan pitkäjänteisiä suhteita. Vuoropuhelun voi toteuttaa monella eri tavalla ja ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa. Vuoropuhelun tarkoituksena on selvittää sidosryhmän tavoitteet ja arvot. Tämän tutkimuksen mukaan urheiluorganisaation olennaisimmat sidosryhmät ovat omistajat, fanit, media, sponsorit, työntekijät, pelaajat, viranomaiset, vapaaehtoiset, juniorit, lajiliitto, kilpailijat, sekä pelaaja-agentit ja muut sidosryhmät. Tässä tutkimuksessa sidosryhmät jaetaan merkitystensä ja rooliensa perusteella kolmeen kategoriaan: primäärit, sekundäärit/primäärit ja sekundäärit.-
dc.description.notificationsiirretty Doriasta
dc.format.contentabstractOnly
dc.identifier.olddbid146649
dc.identifier.oldhandle10024/130680
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/7664
dc.language.isofin-
dc.publisherfi=Turun yliopisto. Turun kauppakorkeakoulu|en=University of Turku. Turku School of Economics|
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/130680
dc.titleUrheiluorganisaation sidosryhmäjohtaminen-
dc.type.ontasotfi=Pro gradu -tutkielma|en=Master's thesis|

Tiedostot