Kapitalisaatiosopimusten arvostaminen eri tilanteissa

Abstract

Kapitalisaatiosopimukset ovat vakuutustuotteita, jotka muistuttavat ominaisuuksiltaan rahatalletuksia, sijoitusinstrumentteja ja henkivakuutuksia. Kapitalisaatiosopimusten verotus on epäselvää suoran, kapitalisaatiosopimuksia koskevan sääntelyn puuttuessa. Lisäksi kapitalisaatiosopimusten epäselvä luonne hankaloittaa sovellettavan verotuksen valintaa. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää henkivakuutuksiin kuuluvien kapitalisaatiosopimusten arvostaminen eri tilanteissa.

Päätutkimusongelma on verotuksen perustana toimivan arvostuksen selvittäminen. Arvostuskäytäntöä selvitetään sääntelyn, oikeuskäytännön ja lain esitöiden avulla. Tutkielmassa on käsitelty korkoperusteisten ja sijoitussidonnaisten kapitalisaatiosopimusten sekä niiden yhdistelmän arvostaminen. Eri muotoisten kapitalisaatiosopimusten arvostamista tarkastellaan tuloverotuksen, perintö- ja lahjaverotuksen sekä elinkeinotoiminnan eri tilanteissa. Tutkielma on oikeusdogmaattinen tutkimus. Lisäksi tutkielmassa on oikeusvertaileva osuus, jossa käydään läpi eräiden Euroopan maiden arvostuskäytäntöjä ja verrataan niiden eroja Suomen arvostustapoihin.

Tutkielman perusteella voidaan sanoa, että pääsääntöisesti kapitalisaatiosopimukset arvostetaan verotuksessa aina käypään arvoonsa huolimatta siitä mistä verolajista on kyse. Useimmiten kapitalisaatiosopimusten tuottoa verotetaan pääomatulona. Lisäksi havaittiin, että arvostustavat vaihtelevat huomattavasti jopa Euroopan sisällä. Tutkielmasta voi tehdä johtopäätöksen, että kapitalisaatiosopimusten verotus ei täytä hyvän verojärjestelmän kriteerejä ja tuotteen ominaisuudet eivät ole vakuutukselle ominaisia.