Työvoiman hallinta – Tasapaino taloudellisen tehokkuuden ja työhyvinvoinnin välillä

Abstract

Henkilöstökulut ovat monelle yritykselle tai organisaatiolle suurin kustannuserä. Suuri määrä näistä yrityksistä ja organisaatioista voisi tehostaa liiketoimintaansa työvoiman hallinnalla johtaen suoriin säästöihin. Lisäksi näiden yritysten ja organisaatioiden henkilöstö hyötyisi paremmasta työvoiman hallinnasta sekä yhteisö- että yksilötasolla. Paremmin menestyvät yritykset ja organisaatiot, sekä paremmin voivat työntekijät ovat luonnollisesti myös yhteiskunnalle toivottavia.

Tämä kandidaatintutkielma tarkastelee työvoiman hallintaa ja työhyvinvointia, sekä kokoaa niistä tehtyjen tutkimusten yhdistäviä tekijöitä. Tutkielmassa hyödynnetään Työterveyslaitoksen julkaisemaa työaikojen kuormittavuuden arvioinnin liikennevalomallia tukena muulle työvoiman hallinnasta ja työhyvinvoinnista tehdylle tutkimukselle. Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten sekä työhyvinvointia että yrityksen tai organisaation taloudellista tehokkuutta voidaan lisätä sa manaikaisesti työvoiman hallinnan avulla. Tutkielma on tärkeä varsinkin henkilöstöhenkilöstövaltaisilla toimialoilla toimiville yrityksille tai organisaatioille, joiden henkilöstö tekee vuorotöitä, sekä näiden yritysten tai organisaatioiden henkilöstölle edellä mainituista syistä liittyen kustannussäästöihin ja työhyvinvointiin. Lisäksi todettakoon, että työvoiman hallintaa käsitteleviä julkaisuja on suomen kielellä niukasti saatavilla.

Tutkielmassa ilmeni, että työvoiman hallinta määritellään strategisena työvoiman järjestämisen prosessina, jonka tavoite on ensisijaisesti optimoida yrityksen tai organisaation henkilöstön taloudellinen tehokkuus. Jotta työvoiman hallinta voidaan toteuttaa mahdollisimman onnistuneesti, tulee ottaa huomioon tutkielmassa esitetyt sopimukselliset ja inhimilliset tekijät sekä osaamiseen, työhyvinvointiin ja työaikoihin liittyvät tekijät. Työhyvinvointi tarkoittaa hyvinvointia töissä ja töihin liittyvissä asioissa, esimerkiksi työn ja muun elämän tasapaino, työstressi sekä työuupumus ovat tällaisia asioita.

Työvoiman hallinta ja työhyvinvointi ovat voimakkaasti kytkeytyneitä toisiinsa, sillä miltei kaikkia työhyvinvoinnin mittareita voidaan jollakin tapaa nostaa työvoiman hallinnan avulla. Yrityksen tai organisaation näkökulmasta taloudelliset hyödyt ovat työvoiman hallinnan päätavoite, kun taas työntekijöiden näkökulmasta heidän sen hetkisen elämäntilanteen ja heidän toiveidensa huomioiminen on tärkeintä. Tutkielman perusteella voidaan todeta, että onnistunut työvoiman hallinta toteuttaa molempien osapuolten tavoitteet, eli työvoiman hallinta on siis molempien näkökulmasta kannattavaa.

Jokainen työvoiman hallinnan osa-alue vaatii huomiota, eikä toivottuja tuloksia saada, jos yksikin osa-alue toteutetaan huolimattomasti. Työvoiman hallinnan osa-alueet sisältävät haastavia ja monimutkaisia matemaattisia ongelmia, joita ihmisen on erittäin vaikea ratkaista tehokkaasti ilman laskennallisia optimointialgoritmeja; suurissa yrityksissä tai organisaatioissa se on käytännössä mahdotonta. Kun työvoiman hallinnassa käytetään apuna laskennallisia algoritmeja, on mahdollista paremmin huomioida sekä työnantajan että työntekijöiden näkökulmaa.