Integroidun raportoinnin hyödyt ja haasteet : Tapaustutkimus suomalaisesta pörssiyhtiöstä

dc.contributor.authorLammela, Hanna
dc.contributor.departmentfi=Laskentatoimen ja rahoituksen laitos|en=Department of Accounting and Finance|
dc.contributor.facultyfi=Turun kauppakorkeakoulu|en=Turku School of Economics|
dc.contributor.studysubjectfi=Laskentatoimi ja rahoitus|en=Accounting and Finance|
dc.date.accessioned2018-12-21T22:00:55Z
dc.date.available2018-12-21T22:00:55Z
dc.date.issued2018-12-14
dc.description.abstractYhteiskunnan kasvava kiinnostus sosiaalisia ja ympäristöön liittyviä tekijöitä kohtaan on aikaansaanut sen, että yhä useammat yritykset laativat erillisen yhteiskuntavastuuraportin tilinpäätöksen lisäksi. Yhteiskuntavastuuraportoinnin yleistyessä myös erilaisten raporttien ja saatavilla olevan tiedon määrä on lisääntynyt. Raporttien vertailukelpoisuutta parantamaan ja tiedon yhdistettävyyttä helpottamaan on kehitetty uusi raportointimuoto, jota kutsutaan integroiduksi raportoinniksi. Integroidun raportin avulla yrityksen on tarkoitus kertoa ytimekkäästi omasta arvonluonnistaan lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Ajatuksena on, että yhden raportin lukemalla sijoittaja voisi saada kattavan kuvan yrityksen toiminnasta sen sijaan, että hänen tarvitsisi käydä läpi useita erillisiä raportteja. Integroidun raportoinnin etujärjestö IIRC on julkaissut vuonna 2013 <IR>-viiteke- hyksen, joka antaa raamit raportin laatimiselle. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin erilaisia integroituun raportointiin liittyviä hyötyjä ja toisaalta haasteita, joihin raportointiprosessin aikana törmätään. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena suomalaisessa pörssiyhtiössä. Aineisto tutkimukseen kerättiin haastattelemalla case-yrityksen IR-johtajaa. Tutkimuksessa havaittiin, että integroidulla raportoinnilla voidaan ensisijaisesti tehostaa sijoittaja- ja muuta sidosryhmäviestintää. Raportilla voidaan lisätä ja syventää sidosryhmien tietoa yrityksestä, jolloin keskusteluyhteys sidosryhmien kanssa paranee. Haasteiksi case-yrityksessä koettiin erityisesti erilaiset tiedonkeruuprosesseihin liittyvät haasteet, aikataulupaineet ja lisäksi lainsäädännön aiheuttamat rajoitteet. Tutkimusaineiston ja aikaisemman tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että integroidun raportoinnin viitekehys on toimiva sijoittaja- ja sidosryhmäviestinnän väline, mutta siinä on myös kehityskohteita. Jotta integroitu raportointi voi jatkossa yleistyä, IIRC:n tulee korostaa ja viestiä tehokkaammin raportoinnilla saavutettavia hyötyjä, ja viitekehykseen liittyviin epäkohtiin ja kehityskohteisiin tulee tarttua.
dc.format.extent71
dc.identifier.olddbid163374
dc.identifier.oldhandle10024/146562
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/21009
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe2018122151597
dc.language.isofin
dc.rightsfi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.|
dc.rights.accessrightssuljettu
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/146562
dc.subjectyritysvastuuraportointi, integroitu raportointi, IIRC, <IR>
dc.titleIntegroidun raportoinnin hyödyt ja haasteet : Tapaustutkimus suomalaisesta pörssiyhtiöstä
dc.type.ontasotfi=Pro gradu -tutkielma|en=Master's thesis|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
Lammela_Hanna_opinnayte.pdf
Size:
607.71 KB
Format:
Adobe Portable Document Format