8.- ja 9.-luokkalaisten kokemien elämänmuutosten yhteys koettuun ahdistuneisuuteen ja masentuneisuuteen : terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kouluterveyskyselyn 2017 pohjalta

Abstract

Tutkimusten mukaan nuorten mielenterveysongelmat ovat yleisiä ja tavallisimpia nuorten terveysongelmia Suomessa. Perhe ja muu ympäristö vaikuttavat paljon nuoren psyykkiseen kehitykseen. Tutkimustieto nuorten terveydestä on tärkeää kouluterveydenhuollon tehokkuuden ja ennaltaehkäisyn kannalta.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa tietoa nuorten mielenterveyteen vaikuttavista tekijöistä. Tutkimuksessa tarkasteltiin nuorten kokemien elämänmuutosten yhteyttä heidän itsearvioimaansa ahdistuneisuuteen ja masentuneisuuteen. Elämänmuutoksia tutkimuksessa olivat koulun vaihto, vanhempien ero, uusperheen muodostuminen, oma vakava sairaus tai vammautuminen, perheenjäsenen tai muun läheisen vakava sairaus tai kuolema sekä vähintään yhden vanhemman työttömyys. Aineistona käytettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuoden 2017 Kouluterveyskyselyn tuloksia peruskoulun 8.- ja 9.-luokkalaisten (ikä ka=15.35, kh=0.63) (N=72406) osalta.

Ahdistuneisuutta esiintyi 12,1 prosentilla (pojilla 2,8 % ja tytöillä 9,3 %) (p < 0,001) ja masentuneisuutta 16,5 prosentilla (pojilla 4,8 % ja tytöillä 11,7 %) (p < 0,001) nuorista. Kaikki tutkitut elämänmuutokset olivat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä nuorten kokemaan ahdistuneisuuteen ja masentuneisuuteen. Poikien osalta koulun vaihdolla, vanhempien erolla ja uusperheen muodostumisella oli suurempi yhteys ahdistuneisuuteen ja masentuneisuuteen kuin tytöillä. Merkittävin yhteys ahdistuneisuuteen ja masentuneisuuteen oli omalla vakavalla sairastumisella tai vammautumisella.

Elämänmuutokset vaikuttavat nuorten mielenterveyteen, jonka vuoksi siihen on tärkeä kiinnittää huomiota elämäntilanteiden muuttuessa. On tiedostettava, että varhainen puuttuminen ja ennaltaehkäisy edistävät psyykkistä hyvinvointia ja ehkäisevät mielenterveysongelmien puhkeamista.