Gaston, hänkki ja släbi - kiipeilysanasto ja sen käytettävyys

Abstract

Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää terminologisen sanastotyön periaatteiden mukaan laaditun kiipeilysanaston käytettävyyttä lajin harrastajien parissa. Tutkimuksen aineisto koostuu kirjallisesta ja suullisesta osiosta. Kirjallinen aineisto eli sanasto on koottu hyödyntäen eri lähteissä esiintyneitä termejä ja synonyymejä. Sanasto laadittiin noudattaen terminologisen sanastotyön periaatteita käsitejärjestelmineen, termeineen, termitietueineen ja määritelmineen. Suullisen aineiston menetelmä oli käytettävyystutkimuksen menetelmä, jonka tarkoituksena oli selvittää käyttäjiltä, eli kiipeilijöiltä, sanaston käytettävyyttä. Kiipeilysanasto koostuu pitkälti sitaatti- ja erikoislainoista ja siinä esiintyy synonymiaa. Tämän vuoksi haluttiin selvittää mitä synonyymejä käytetään ja suositetaan käytettäväksi sekä sitä, pidetäänkö sanastoa hyödyllisenä ja mistä syystä. Käytettävyystutkimusta varten toteutettiin esikysely, johon vastasi yhteensä kymmenen henkilöä. Tämän jälkeen toteutettiin puolistukturoitu teemahaastattelu, johon osallistui yhteensä kahdeksan esikyselyyn vastanneesta henkilöstä. Lisäksi tehtiin yksi asiantuntijahaastattelu kaikkien määritelmien ja termien tarkistamiseksi. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys kuluu terminologian ja sosioterminologian alaan. Sosioterminologia on kriittinen suuntaus terminologian tieteenalaa kohtaa. Se kyseenalaistaa terminologiassa kielen yhtenäistämisen eri keinoja, muun muassa standardoinnin, yhden termin ja yhden määritelmän tarpeen sekä monimerkityksisyyden, kuten synonymian rajoittamisen. Kiipeilysanasto kuuluu erikoiskielen piiriin, mutta sanasto on slangisävyistä, mikä on ristiriidassa hyvän termin kriteerien kanssa.Käytettävyystutkimuksen perusteella pystyttiin tekemään muutoksia sanastoon muun muassa päätermeihin, määritelmiin ja käsitejärjestelmiin. Lisäksi havaittiin, että tutkimuksen kirjallisessa ja suullisessa aineistossa esiintyi synonymiaa ja polysemiaa. Aineiston perusteella synonyymeja esiintyi ja niitä käytettiin spontaanissa puheessa. Lisäksi esiintyi käsite-eroja ja omakielisen termin sijaan suosittiin vierasperäistä termiä. Sanastoa pidettiin hyödyllisenä muun muassa siksi, että kommunikointi olisi sujuvampaa ja että sanasto voisi standardoida kiipeilysanastoa. Tutkimuksen aineiston perusteella löydettiin sekä terminologian että sosioterminologian kanssa yhteneviä näkökulmia.