Tekoälyn omaksumisen esteet ja mahdollisuudet asunto-osakeyhtiön tilintarkastuksessa

Abstract

Tekoälyn käyttö on yleistynyt tilintarkastuksessa, mutta sitä koskeva tutkimus on painottunut erityisesti suuriin kansainvälisiin tilintarkastusyhteisöihin. Pienten tilintarkastusyritysten näkökulmasta tekoälyn omaksumisesta on vielä vähän tutkimustietoa. Tämä tutkielma tarkastelee aihetta asunto-osakeyhtiöiden tilintarkastuksen näkökulmasta. Asunto-osakeyhtiöt muodostavat Suomessa laajan tarkastuskohteiden ryhmän, ja niiden tilintarkastuksessa korostuvat usein rutiininomaiset, aineistopainotteiset ja hallintoon liittyvät tarkastustehtävät. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on tarkastella, miten tilintarkastajat kokevat tekoälyn hyödyntämisen asunto-osakeyhtiöiden tilintarkastuksessa ja mitkä tekijät vaikuttavat sen omaksumiseen pienissä tilintarkastusyrityksissä. Lisäksi tutkielmassa selvitetään, millaisissa tilintarkastusprosessin vaiheissa tekoäly voisi tukea asunto-osakeyhtiöiden hallinnon, kirjanpidon ja tilinpäätöksen tarkastusta. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä käytetään teknologian hyväksymismallia eli TAM-mallia. Tämän avulla tuloksia tarkastellaan erityisesti koetun hyödyllisyyden, koetun helppokäyttöisyyden ja käyttöaikomuksen näkökulmista. Teoriaosassa käsitellään tekoälyn hyödyntämistä tilintarkastuksessa, asunto-osakeyhtiöiden tilintarkastuksen erityispiirteitä sekä teknologian omaksumista aiemman tutkimuksen pohjalta. Tutkielman empiirinen osa toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin haastattelemalla kuutta tilintarkastusalalla työskentelevää henkilöä, joilla oli kokemusta asunto-osakeyhtiöiden tilintarkastuksesta. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina haastatteluina. Aineistoa analysoitiin teoriaohjaavasti TAM-mallin ja haastatteluissa esiin nousseiden teemojen avulla. Tulosten perusteella tilintarkastajat suhtautuvat tekoälyn hyödyntämiseen pääosin myönteisesti mutta varovaisesti. Tekoäly nähtiin ennen kaikkea tilintarkastajan työtä tukevana työkaluna. Sen arvioitiin soveltuvan parhaiten työvaiheisiin, joissa käsitellään paljon aineistoa tai toistetaan samankaltaisia tarkastustoimenpiteitä. Tällaisia tehtäviä ovat esimerkiksi asiakirjojen läpikäynti, tiedon tiivistäminen, olennaisten kohtien tunnistaminen ja poikkeamien havaitseminen. Tekoälyllä nähtiin olevan käyttömahdollisuuksia myös raportoinnin, aineistopyyntöjen ja asiakasviestinnän tukena. Laajempi hyödyntäminen näyttäytyi kuitenkin ehdollisena, sillä käyttöönottoa rajoittivat sääntelyn ja vastuunjaon epävarmuus, pienempien tilintarkastusyritysten rajalliset resurssit, osaamistarpeet, datan laatu, järjestelmien yhteensopivuus, tietoturva, luottamus ja tekoälyn tuottamien vastausten selitettävyys. Tutkielman perusteella tekoäly voi tukea asunto-osakeyhtiöiden tilintarkastusta erityisesti rajatuissa ja rutiininomaisissa työvaiheissa. Se ei kuitenkaan korvaa tilintarkastajan ammatillista harkintaa tai vastuuta.