Katsomusopetus erilaisin silmin — pienryhmäisten uskontojen opettajien näkökulmia

Abstract

Tämän pro gradu –tutkielman aiheena on pienryhmäisten uskontojen opettajien katsomusopetukseen liittyvät näkökulmat. Tutkimustehtävänä on paremmin ymmärtää miten pienryhmäisten uskontojen opettajat näkevät oppilaidensa tarpeet ja kuinka he ajattelevat eri katsomusopetuksen toteutustapojen vastaavan näihin tarpeisiin. Tutkimuksen tarkoituksena on tuoda pienryhmäisten uskontojen opettajien näkökulmia esiin, jotta katsomusopetuksesta käytävä keskustelu sekä kehittämistyö voisi olla yhä inklusiivisempaa.

Tutkimukseen osallistui yhteensä 15 ortodoksisen, katolisen, islamin ja buddhalaisen uskonnon opettajaa ympäri Suomen. Aineisto muodostettiin puolistrukturoidulla kyselyhaastattelulla, joka toteutettiin virtuaalisesti Webropol-alustalla Helmi–Maaliskuussa 2021. Tämän lisäksi yhden opettajan haastattelu suoritettiin Zoom–haastatteluna haastateltavan toiveesta.

Tutkimuksen väljä työhypoteesi muodostui aikaisemman tutkimuksen sekä teorian pohjalta valituista työkäsitteistä: vähemmistöidentiteetti, uskonnollinen sosialisaatio, uskonnollinen moninaisuus sekä opetuksen käytännöt. Työkäsitteistä muodostetut teemat ohjasivat tutkimuksen näkökulmaa, mutta tilaa jätettiin myös aineistosta nouseville teemoille. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla, ja edellä mainituista työkäsitteistä muodostetut teemat toimivat analyysin jäsentämisen apuna.

Opettajat toivat esiin oppilaiden vähemmistöidentiteettiin, uskonnolliseen sosialisaatioon, uskonnolliseen moninaisuuteen sekä henkilökohtaisen tuen tarpeisiin liittyviä tarpeita. Tutkimuksessa selvisi, että yksitoista opettajaa näki oman uskonnon opetuksen vastaavan parhaiten heidän oppilaidensa tarpeisiin. Erityisesti oppilaiden vähemmistöidentiteetin sekä oman uskonnon sisäisen moninaisuuden huomioiminen nähtiin mahdollisena vain oman uskonnon opetuksessa. Yhteisen katsomusopetuksen katsottiin lähinnä ratkaisevan opetuksen järjestämiseen liittyviä haasteita. Kuitenkin kaksi opettajaa koki nykyisen tilanteen kestämättömänä, ja kannatti yhteistä opetusta.

Myös osittain yhteinen opetus sai kannatusta, sillä kaksi opettajaa nimesi osittain yhteisen opetuksen parhaaksi toteutustavaksi. Huomionarvoista kuitenkin on, että tämän lisäksi kuusi opettajaa painotti yhteistyön tekemistä muiden opetusryhmien kanssa, vaikka he olivatkin oman uskonnon opetuksen kannalla. Vastauksissa oli viitteitä siitä, että osittain yhteinen opetus voisi tuoda yhteen oman uskonnon opetuksen sekä yhteisen opetuksen vahvuuksia. Tutkimuksen tuloksista päätellen pienryhmäisten uskontojen opettajat kokevat epävarmuutta siitä, että heidän näkökulmiaan kuunneltaisiin katsomusopetusta kehitettäessä. Suurena huolenaiheena oli se, että katsomusopetusta lähdetään kehittämään enemmistön ehdoilla, jolloin lopputuloksena ei todennäköisesti olisi kaikille tasa-arvoinen katsomusopetus. Tutkimuksen tulosten perusteella huomiota tulisi keskittää osittain yhteisen opetuksen tutkimiseen, jossa eri katsomusaineiden opettajat ovat edustettuina.