Terveydenhoitoalan työtaistelun osallistujaroolit eduskunnan täysistunnon keskustelussa

Abstract

Kandidaatintutkielmani käsittelee vuoden 2022 terveydenhuollon työtaistelun osallistujarooleja lauseissa esiintyvien predikaattiverbien avulla. Tarkastelen osallistujarooleja 15. syyskuuta 2022 pidetyn eduskunnan täysistunnon keskustelun kautta.

Tutkimukseni teoreettinen viitekehys perustuu pitkälti M. A. K. Hallidayn systeemis-funktionaaliseen teoriaan sekä Norman Fairclough’n kriittiseen diskurssintutkimukseen. Diskurssianalyysi on tieteenalarajat ylittävä tutkimusmenetelmä, jonka kohteena on kielen ja kielenkäytön yhdistyminen yhteiskunnallisiin ja sosiaalisiin rakenteisiin. Sen perusta on funktionaalisessa kielikäsityksessä, jossa kielen merkitysten nähdään olevan tilannesidonnaista ja syntyvän vuorovaikutuksessa. Funktionaalisen kielikäsityksen mukaan kieltä tulee siis tarkastella tekoina, kontekstissa esiintyvinä valintoina, joita ihmiset tekevät kielellistä resurssiaan käyttäen. Diskurssianalyysi hyödyntää usein systeemis-funktionaalista teoriaa. Systeemis-funktionaalisessa teoriassa erotellaan kolme kielen rekisteriä, jotka ovat field, tenor ja mode. Näistä tenor viittaa osallistujarooleihin.

Erotin aineistostani viisi erilaista osallistujaroolia, jotka ovat toimijat/neuvottelijat, kysyjät, määräyksiä tekevät, tilanteesta kärsivät ja tilanteesta hyötyjät. Predikaattiverbejä tarkastelin systeemis-funktionaalisen teorian eri prosessien avulla. SF-teoria jakaa kielen eri prosesseihin, jotka kuvaavat ihmisen ulkoista ja sisäistä maailmaa. Prosessityypit voidaan jakaa kolmeen laajempaan yläluokkaan, jotka ovat: mentaaliset eli ihmisen tietoisuutta konstruoivat, relationaaliset eli suhteita konstruoivat sekä materiaaliset eli tekoja ja tapahtumia konstruoivat. Suurin osa aineistoni prosesseista ovat materiaalisia. Materiaaliset prosessit tulevat esiin etenkin toimijan ja neuvottelijan osallistujaroolissa. Materiaaliset prosessit voivat olla joko intransitiivisia tai transitiivisia. Aineistoni materiaaliset prosessit ovat suurimmaksi osaksi transitiivisia, eli teolla on jokin kohde. Kysyjän osallistujaroolissa esiintyy paljon verbaalisia prosesseja, jotka kuvaavat puhetta. Kysyjän osallistujaroolissa esiintyy usein opposition edustajat. Suhdeprosesseja esiintyy niissä esimerkeissä, joissa kuvataan jonkin kahden asian välistä suhdetta, kuten esimerkiksi valtion ja lain välistä suhdetta.

Tutkimusta voisi jatkaa tarkastelemalla suurempaa aineistoa. Aineistoa voisi laajentaa niin, että tutkimukseen ottaisi mukaan muitakin tekstityyppejä kuin eduskunnan keskusteluja, kuten lehtiartikkeleja tai työmarkkinajärjestöjen julkaisuja. Terveydenhuollon lisäksi voisi tarkastella myös muiden alojen työtaisteluja ja niistä käytäviä keskusteluja eri kanavissa.