Epävakaan persoonallisuushäiriön piirteiden kehittyminen lapsuudessa ja nuoruudessa

Abstract

Epävakaa persoonallisuushäiriö on vakava mielenterveyden häiriö, joka alkaa tyypillisimmin nuoruudessa. Häiriöön liittyy korkea itsemurhariski, runsas oheissairastuvuus ja lisääntynyt terveydenhuollon palveluiden käyttö. Epävakaan persoonallisuushäiriön esiintyvyyden on aikuisväestössä arvioitu olevan 1-3%. Häiriön varhainen tunnistaminen on tärkeää, mutta sen kehittymisestä ja ilmenemisestä nuoruudessa on rajallisesti tietoa. Syventävän opinnäytetyön tarkoitus on lisätä ymmärrystä epävakaan persoonallisuushäiriön kehittymisestä lapsuudessa ja nuoruudessa. Työ toteutettiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena: haku käsitti 1249 julkaisua, joista 28 sisällytettiin narratiiviseen katsaukseen. Kirjallisuuden mukaan keskeiset teoriat tunne-elämän epävakauden kehityksen taustalla ovat mentalisaatioteoria, biopsykososiaalinen malli ja haavoittuvuus-stressimalli. Häiriön kehittymiselle altistavat lapsen varhaiset temperamenttipiirteet, liitännäissairaudet sekä ympäristötekijät, ja sitä ylläpitävät moninaiset psykologiset prosessit. Lisätutkimusta tulisi suunnata siten, että se tukisi jatkossa kehitykseen liittyvän tuen tarpeessa olevien nuorten tunnistamista ja hoidon kohdentamista.