Tutkimus- ja kehitystoiminnan yhteys yritystoiminnan epävarmuuteen : tarkastelussa pohjoismaalaiset pörssiyritykset

Abstract

Teknologisen kehityksen merkitys on kasvanut jatkuvasti niin yritysten toiminnassa kuin yhteiskunnallisestikin, minkä vuoksi tutkimus- ja kehitystoiminta (T&K-toiminta) on erityisen tärkeässä asemassa yritysten liiketoiminnassa. Tämän vuoksi myös T&K-toiminnan tilinpäätöskäsittelyyn on syytä kiinnittää erityistä huomiota. T&K-toiminta on luonteeltaan uudistavaa ja innovatiivista, mutta samanaikaisesti siitä saatavat hyödyt ovat epävarmoja ja hyötyjen realisoitumiseen sisältyy paljon riskejä.

Euroopassa julkisesti noteerattujen yhtiöiden tulee tilinpäätöksissään noudattaa IFRS-standardeja, joissa T&K-toiminnan tilinpäätöskäsittelyä sääntelee IAS 38 -standardi. Toisin kuin aineellisten investointien kohdalla, tulee tutkimus- ja kehitystoimintaan investoidut varat kirjata menoksi, eikä niitä saa kirjata yhtiön varoiksi kuin tiettyjen erityisehtojen täyttyessä. Tätä on perusteltu T&K-toimintaan liittyvillä epävarmoilla tulonodotuksilla. On usein esitetty, että T&K-toiminnan tilinpäätöskäsittelyä tulisi muuttaa sallivammaksi, jolloin investoinnit T&K-toimintaan näkyisivät yritysten varallisuuden kasvuna.

Tämän tutkielman tavoitteena on tutkia, millainen vaikutus T&K-investoinneilla on yritystoiminnan epävarmuuteen, ja onko T&K-investointien nykyinen tilinpäätöskäsittely tämän pohjalta perusteltua. Tutkimusmenetelmänä toimii lineaarinen monimuuttujaregressioanalyysi. Empiirisen osion tarkoituksena on vertailla T&K-investointien ja aineellisten investointien aiheuttamaa epävarmuutta, jonka mittareina toimivat tuloksen keskihajonta ja systemaattista riskiä kuvaava beta-kerroin. Tämä tutkielma tarkastelee T&K-toiminnan vaikutuksia Pohjoismaissa, missä teknologisella osaamisella ja innovaatioilla on tärkeä rooli. Tutkielman aineisto koostuu vuosina 2012–2017 OMX Nordic -listalle noteeratuista pörssiyhtiöistä, jotka ovat raportoineet T&K-investoinnit tilinpäätöksissään.

Tulosten perusteella vuotuisilla T&K-investoinnit aiheuttavat enemmän epävarmuutta yritysten toiminnassa kuin aineelliset investoinnit. Lisäksi tutkielman tulokset tukevat ajatusta, jonka mukaan T&K-investointien korkeampi epävarmuus on peruste sille, että T&K-menoja ei tulisi kirjata taseeseen aineellisten investointien tapaan. Tutkielman tulosten valossa näyttää siis siltä, että nykyinen IAS 38:n mukainen T&K-menojen tilinpäätöskäsittely on perusteltua.