Tekoäly, rekrytoinnin uusi apuri? Asiantuntijoiden käyttötavat ja kokemukset rekrytointiprosessissa

Abstract

Tekoälyn yleistyminen ja näin alati kasvava paine tehostaa toimintaa vaikuttavat perustavanlaatuisesti lähes kaikkiin yritysten liiketoiminnan osa-alueisiin. Tähän muutokseen on ajauduttu teknologian kehityksen, mutta myös yleisön suuren mielenkiinnon vuoksi. Tekoäly on jokapäiväistynyt ihmisten elämässä ja sitä hyödyntävien järjestelmien määrä on kasvanut suuresti. Nämä tekijät ovat ajaneet rekrytointia prosessina kohti tekoälyn hyödyntämistä entistä laajemmassa mittakaavassa. Mutta ovatko rekrytointia suorittavat asiantuntijat valmiita vaihtamaan työskentelytapojaan uuden edessä? Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää kuinka tekoälyä käytetään tällä hetkellä rekrytoinnissa, ja mitkä ovat rekrytointiasiantuntijoiden asenteet sen hyödyllisyyttä kohtaan. Näihin kysymyksiin vastaamalla kyetään selvittämään nykyisen käytön aste ja käyttötavat sekä teemat, jotka mahdollisesti jarruttavat tai nopeuttavat uuden teknologian käyttöönottoa alalla. Tutkimuksessa selvitetään samalla, minkälaisia asioita asiantuntijat arvostavat ja kaipaavat rekrytointiteknologialtaan. Käytöllä tarkoitetaan tässä tutkimuksessa konkreettista käyttöä, jolla on suora yhteys johonkin rekrytointiprosessin vaiheeseen. Hyödyllisyydellä tarkoitetaan tässä tutkimuksessa asiantuntijan omaa näkemystä tietyn työkalun hyödyllisyydestä hänen työssään. Tämän tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii Fred Davisin TAM-viitekehys, joka antaa selkeän pohjan selvittää todellisen käytön, koetun hyödyllisyyden, koetun helppokäyttöisyyden ja asenteen teknologiaa kautta vastaukset tutkimuskysymyksiin. Tutkimus toteutettiin laadullisena haastattelututkimuksena, jossa suoritettiin puolistrukturoituja teemahaastatteluja. Haastatteluihin osallistui viisi rekrytoinnin ammattilaista erikokoisista yrityksistä. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että tekoälyn käyttö suomalaisessa rekrytointikentässä on vielä alkuvaiheessa ja käyttö on pääsääntöisesti assistenttimaista eikä laajaa, kuten aikaisemman kirjallisuuden esittämien hyötyjen perustella voisi ajatella. Tähän syiksi osoittautui tekoälyn luotettavuudessa ja selitettävyydessä esiintyvät puutteellisuudet. Lisäksi kasvavan sääntelyn aiheuttamat ajatukset esiintyivät tuloksissa mahdollisena käyttöönotossa kitkaa aiheuttavana tekijänä. Tulokset osoittivat selitettävyyden ja luotettavuuden tärkeyden uutta teknologiaa käyttöönottaessa varsinkin rekrytoinnin kaltaisella ihmiskeskeisellä alalla. Tuloksia voidaan hyödyntää jatkossa sovelluskehityksessä ja rekrytointistrategioiden kehityksessä.