”Milloin koronapandemia loppuu?” : Monimenetelmällinen kyselytutkimus alakouluikäisten lasten korona-ajan elämäntyytyväisyyden ja pandemiaan liittyvien huolien kokemuksista Turun ja Naantalin alueella.
2.42 MB
avoin
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset400
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Tässä Pro gradu -tutkielmassa tutkin alakouluikäisten lasten koettua hyvinvointia pandemia-aikana,
hyödyntämällä kognitiivista, eli tiedollista elämäntyytyväisyyden käsitettä sekä koronapandemiaan
liittyviä huolia Turun ja Naantalin alueella. Koronapandemia on vaikuttanut monin tavoin ihmisten
arkeen ja erittelen pandemian vaikutuksia erityisesti suomalaisten alakouluikäisten lasten
näkökulmasta. Yksinhuoltaja- sekä monilapsiset perheet ja erityistarpeiset lapset vaikuttavat
kuormittuneen eniten korona-aikana palveluiden resurssien heikentyessä tai siirtyessä etätapaamisiin.
Tutkimustietoa nuorten subjektiivisesta hyvinvoinnista korona-aikana on kerätty jonkin verran, mutta
alakouluikäiset ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Nuorilla mielenterveysongelmien, kuten
masennus ja ahdistus, sekä päihteiden käytön on todettu lisääntyneen.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu sosiologian ja psykologian tieteenalojen teorioista,
erityisesti kriisiyhteiskuntateorian, sosioekologisten elinympäristöjen mallin ja resilienssin kautta.
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaista alakouluikäisten elämäntyytyväisyys on korona-aikana
ollut ja onko koronapandemiaan liittyvillä huolen tai stressin kokemuksilla yhteyttä tähän. Ensin
toteutin elämäntyytyväisyyden ja pandemiaan liittyvien huolien tarkastelua määrällisesti IBM SPSS
Statistics 27 -ohjelmiston avulla ja lopuksi tarkastelin lasten avovastauksissa esille nostamia huolia
koronaan liittyen sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimuksessa käyttämäni aineiston olen kerännyt yhdessä tutkija Leena Haanpään kanssa keväällä
2021 osana kansainvälistä Lasten maailmat -tutkimusprojektia. Vastaajia aineistossa on 1004 kpl
Turun ja Naantalin alueen alakouluista. Tutkimus toteutettiin verkkopohjaisena tai paperisena
kyselylomakkeena 9—12-vuotiaille lapsille tutkijoiden ohjauksessa.
Tutkimuksen tuloksissa enemmistö vastaajista raportoi hyvin korkeaa ja vastaavaa
elämäntyytyväisyyttä, kuin aiempina vuosina toteutetuissa kansallisissa tutkimuksissa. Pelon tai
stressin oireita raportoi kokevansa reilu puolet vastaajista. Kymmenesosa vastaajista koki pelkäävänsä
paljon tai huomattavasti koronavirusta. Tytöillä elämäntyytyväisyys sai tilastollisesti merkitsevällä
tasolla hieman heikompia arvioita. Pelkojen tai huolien kokemuksia koronapandemiaan liittyen
näyttäytyi tytöillä myös hieman enemmän. Koronaviruksen pelkoa mittaavilla muuttujilla ei näkynyt
huomattavaa korrelaatiota tai tilastollisesti merkittävää yhteyttä elämäntyytyväisyyden kokemuksiin.
Kyselyn avovastauksissa useampi kuin joka kymmenes kyselyyn vastanneista lapsista ilmaisi
jonkinlaista huolta koronapandemiaan liittyen. Jaottelin nämä huolet neljään eri kategoriaan huolen
kohteen perusteella. Huolet kohdistuivat oman perheen ja läheisten sairastumiseen, omaan terveyteen
tai koettuun kuormitukseen pandemia-aikana, epävarmaan tulevaisuuteen tai koronan rajoitustoimiin
ja niiden jatkumiseen. Osassa vastauksia huolen kohteena oli useampi kuin yksi edellä mainituista.
Lasten huolia tai pelkoja voitaisiin lievittää paremmalla tiedottamisella ja riittävän keskustelutuen
varmistamisella. Jatkossa olisi tärkeä lisätä resursseja heikentyneisiin lasten ja nuorten
mielenterveyspalveluihin, sekä tuoda esille lisää tietoa koronapandemian kokemuksista lasten itsensä
kertomana Tämän avulla voitaisiin tulevaisuudessa arvioida paremmin rajoitustoimien hyötyjä ja
haittoja, sekä mahdollisesti huomioida erityistarpeiset lapset paremmin.