Millaista kuvaa media maalaa ihmiskaupasta? : Ihmiskauppa ja ihmiskaupan uhrit Helsingin Sanomien ja Ylen uutisartikkeleissa 1.12.2022-21.8.2024

Abstract

Ihmiskaupan tunnistaminen Suomessa ja maailmalla on haastavaa. Haastavuus voi johtua muun muassa lainsäädännön sisällöstä kuin myös siitä, että ilmiö itsessään on tuntemattomampi. Ensisijaisesti ihmiskaupan ja sen tunnistamisen kannalta keskeisessä asemassa ovat viranomaiset, kuten esitutkintaa suorittavat poliisit ja asian ratkaiseva tuomioistuin. Vaikka nämä tahot tulkitsevat ihmiskauppailmiötä lainsäädännön näkökulmasta, on ihmiskaupan ja sen uhrien tunnistamisessa silti haasteita. Haasteet voivat johtua esimerkiksi erilaisista vallitsevista mielikuvista.

Mielikuvat voivat syntyä omien kokemuksien ja tietouden kautta, mutta myös medialla on merkittävä vaikutus mielikuvien luojana. Se, miten mediassa kuvaillaan tiettyjä rikoksia tai uhreja, vaikuttaa vallitseviin käsityksiin. Media voi viimesijaisesti luoda tai ylläpitää erilaisia stereotypioita. Stereotypioita voidaan tarkastella esimerkiksi ideaaliuhriteorian avulla, jonka mukaan uhri nähdään tyypillisesti muun muassa heikkona (naisena) ja rikoksen tekijä ”isona ja pahana”. Edellä esitetyn lisäksi ihmiskauppaan sovelletulle ideaaliuhriteorialla on tyypillistä, että tekijä nähdään jonakin muuna kuin meihin kuuluvana tahona, kuten ulkomaalaistaustaisena. Lisäksi ihmiskauppaa koskevassa ideaaliuhriteoriassa ominainen ajatus on, etteivät ihmiskaupan uhrit ole suomalaisia.

Tässä OTM-tutkielmassa tarkastellaan sisällönanalyysin avulla Helsingin Sanomissa ja Ylellä julkaistuja uutisartikkeleita koskien ihmiskauppaa. Tarkastelu tehdään pääasiassa Nils Christien ideaaliuhriteorian ja ihmiskauppaa koskevan ideaaliuhriteorian raamein. Tutkielmassa oli havaittavissa, että uutisartikkeleihin sisältyi teorian mukaisia tekijöitä, esimerkiksi uhrin etninen tausta kerrottiin tyypillisesti silloin, kun uhri oli ulkomaalaistaustainen ja uhrit olivat artikkeleissa tyypillisesti naisia.