Suomalaisten lajien historiallinen kartasto

Abstract

<p>Suomen luonto ja sen lajimäärissä tapahtuneet muutokset tunnetaan melko hyvin noin viideltäkymmeneltä kuluneelta vuodelta. Tätä edeltäneeltä ajalta tiedot ovat kuitenkin epävarmemmalla pohjalla. Suomalaisten lajien historiallinen kartasto korjaa tilannetta kertomalla kahdeksankymmenen eri eläin- ja kasvilajin historiasta Suomessa.</p><p>Teos tuo esille uutta ja unohdettua tietoa eri lajien havaintohistoriasta ja niiden jaetusta menneisyydestä ihmisten kanssa. Kirjan lajikohtaiset tiedot perustuvat vuosien 1800–1969 välillä Suomessa julkaistuihin sanoma- ja aikakauslehtiin, ja niissä kirjoitettuihin teksteihin eri eläin- ja kasvilajeista.</p><p>Suomalaisten lajien historiallinen kartasto valottaa niin ihmisen ja suden monivaiheista historiaa kuin suhtautumisestamme jokihelmisimpukoihin, merimetsoihin tai kangasvuokkoihin yli sata vuotta sitten. Karismaattisten lajien lisäksi moni huomaamattomampi laji pääsee teoksessa esiin. Eläin- ja kasvilajien ohella teoksessa käsitellään historiallisia havaintoja sinilevästä ja rakkohaurusta.</p><p>Teos sisältää myös lehdistöaineiston perusteella tehtyjä historiallisia havaintokarttoja kirjassa käsiteltävistä lajeista. Historiallinen kartasto tarjoaa paljon uutta tietoa ihmisten ja eri lajien jaetusta menneisyydestä Suomen alueella.</p><p>Suomalaisten lajien historiallisen kartaston ovat toimittaneet kulttuurihistorioitsijat Otto Latva, Heta Lähdesmäki, Noora Kallioniemi ja kielitieteilijä Harri Uusitalo. Teokseen ovat lisäksi kirjoittaneet kulttuurihistorioitsijat Aino Jämsä, Silja Laine, Heli Rantala ja Hannu Salmi, etnologi Kirsi Sonck-Rautio sekä uskontotieteilijä Jere Kyyrö.</p><p>Teos on osa Alfred Kordelinin säätiön rahoittamaa Fauna et Flora Fennica -hanketta, jota on johtanut dos. Otto Latva.</p>