Lasten fyysinen aktiivisuus varhaiskasvatuksessa : Kirjallisuuskatsaus fyysisen aktiivisuuden tilasta sekä yhteydestä lasten varhaisiin akateemisiin taitoihin

dc.contributor.authorLarikka, Eveliina
dc.contributor.departmentfi=OKL Rauma|en=Department of Teacher Education, Rauma|
dc.contributor.facultyfi=Kasvatustieteiden tiedekunta|en=Faculty of Education|
dc.contributor.studysubjectfi=Kasvatustiede (opettajankoulutuslaitos, Rauma)|en=Educational Sciences|
dc.date.accessioned2024-06-10T21:30:59Z
dc.date.available2024-06-10T21:30:59Z
dc.date.issued2024-05-30
dc.description.abstractLasten fyysisen aktiivisuuden määrä on puhuttanut viime aikoina paljon. Aikaisemmissa tutkimuksissa on todettu yhteys lasten fyysisen aktiivisuuden ja motoristen perustaitojen sekä kognitiivisen kehityksen ja varhaisten akateemisten taitojen välille. Tämän yhteyden vuoksi huolta herättää myös lasten varhaisten akateemisten taitojen heikkeneminen sekä lisääntyvä tuen tarve oppimisessa. Halusin tässä tutkimuksessa lähteä tarkastelemaan systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla, mitä tutkimukset kertovat lasten fyysisen aktiivisuuden määrästä ja tasosta varhaiskasvatuksessa. Tarkastelin myös, minkälaisia vaikutuksia fyysisellä aktiivisuudella on lasten kognitiivisiin sekä varhaisiin akateemisiin taitoihin. Tutkimuskysymyksiksi muodostui: ”Mitä tarkoitetaan ja miten kuvaillaan varhaiskasvatusikäisten lasten fyysisen aktiivisuuden tilaa?” sekä ”Minkälaisia vaikutuksia fyysisellä aktiivisuudella on varhaiskasvatusikäisen lapsen akateemisiin taitoihin?”. Varhaiskasvatusikäiset lapset viettävät merkittävän osan valveillaoloajastaan varhaiskasvatuksessa, jolloin varhaiskasvatuksen sekä sen oppimisympäristön merkitys lapsen fyysiselle aktiivisuudelle ja siten kognitiiviselle kehitykselle sekä varhaisille akateemisille taidoille on merkittävät. Leikin merkitystä fyysiselle aktiivisuudelle korostuu. Pienten lasten fyysinen aktiivisuus määritellään usein fyysiseksi leikiksi. Fyysisesti aktiivisimpia lapset olivat sääntöleikkien, roolileikkien sekä toiminnan, joka ei ollut sallittua, aikana, joka alleviivaa juuri leikin merkitystä. Analysoin saatuja tutkimustuloksia sisällönanalyysin sekä sen teemoittelun avulla. Tutkimustulokset osoittivat, että suurin osa varhaiskasvatusikäisistä lapsista jää kansallisten aktiivisuus suositusten alle, vaikka liikkumisen määrä näyttäytyikin positiivisen. Varhaiskasvatuksen tarjoamat mahdollisuuden niin henkilöstön kuin oppimisympäristönkin kautta korostuivat lasten fyysisen aktiivisuuden tukemisessa. Tutkimuksissa todettiin, että yhdistetyillä interventioilla, joissa yhdistetään motoristen perustaitojen sekä esimerkiksi matemaattisten taitojen opettelu, saatiin paras lopputulos lasten varhaisten akateemisten taitojen kannalta samalla lisäten lasten fyysistä aktiivisuutta.
dc.format.extent39
dc.identifier.olddbid195203
dc.identifier.oldhandle10024/178256
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/1973
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe2024061048623
dc.language.isofin
dc.rightsfi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.|
dc.rights.accessrightsavoin
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/178256
dc.subjectlapsi, varhaiskasvatus, fyysinen aktiivisuus, varhaiset akateemiset taidot
dc.titleLasten fyysinen aktiivisuus varhaiskasvatuksessa : Kirjallisuuskatsaus fyysisen aktiivisuuden tilasta sekä yhteydestä lasten varhaisiin akateemisiin taitoihin
dc.type.ontasotfi=Kandidaatintutkielma|en=Bachelor's thesis|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
Larikka_Eveliina_opinn%C3%A4ytety%C3%B6.pdf
Size:
311.82 KB
Format:
Adobe Portable Document Format