Tyroksiinihoito synnynnäisen hypotyreoosin hoidossa lapsilla

dc.contributor.authorNiinikoski, Laura
dc.contributor.departmentfi=Lääketieteelliset oppiaineet|en=Faculty of Medicine|
dc.contributor.facultyfi=Lääketieteellinen tiedekunta|en=Faculty of Medicine|
dc.contributor.studysubjectfi=LL-tutkinto, syventävät opinnot|en=Advenced Studies in Medicine|
dc.date.accessioned2019-03-08T22:00:25Z
dc.date.available2019-03-08T22:00:25Z
dc.date.issued2019-03-05
dc.description.abstractMaassamme on vuodesta 1980 alkaen seulottu kaikki vastasyntyneet synnynnäisen hypotyreoosin varalta. Suositeltu tyroksiiniannos painoa kohden on vaihdellut vuosien varrella ja viime aikoina suosituksena on ollut aloittaa suhteellisen korkealla annoksella. TYKS:n lastenklinikalla on yleiset tyroksiinin annosohjeistukset mutta tämän toteutumisesta tai lasten kasvusta ei TYKS:ssä ollut tietoa. Tutkimuksen aiheena oli selvittää synnynnäistä hypotyreoosia sairastavien lasten tyroksiinihoidon tehoa ja turvallisuutta. Selvitimme, millaisella tyroksiiniannoksella lapsia hoidetaan sekä kuinka lapset kasvavat viiden vuoden ikään asti. Myös tyroksiinin mahdolliset haittavaikutukset otettiin huomioon. Tutkimusaineisto käsitti kaikki TYKS:issä vuosien 2000-2014 välillä syntyneet synnynnäistä hypotyreoosia sairastavat lapset (n= 28). Pituuden, painon ja päänympäryksen kehitystä seurattiin Pediator-kasvukäyräohjelmiston avulla. Weblab-laboratorio-ohjelmistosta kerättiin tarvittavat laboratoriotulokset ja potilaskertomuksista levotyroksiinin annokset, jotka suhteutettiin painoon. Synnynnäisen hypotyreoosin esiintyvyys oli 1/2304. Tyroksiinin aloitusannos oli keskimäärin 10,9 g/kg/vrk, joka osuu hyvin annossuositukseen. Painonmukainen annostus laski suositusten mukaisesti iän myötä. Tyroksiinihoito takasi lasten normaalin kasvun. Potilaat kasvoivat keskimäärin pituutta -0,26 SD käyrällä, ja heidän pituuspainonsa oli +5,7 % eli potilaat olivat keskimäärin hieman painavampia kuin keskimääräinen suomalainen samanpituinen lapsi. Kasvukäyrien perusteella ei lapsia yli- eikä alihoidettu, vaikka laboratorioarvojen perusteella oltiin ylihoidon puolella, sillä T4v-määrityksistä lähes puolet oli yli viitealueen ylärajan ja vastaavasti TSH-määrityksistä n. 63 % alle viitealueen alarajan. Potilaskertomuksista kerätyt haittavaikutukset olivat epäspesifisiä eivätkä monella lapsella vaikuttaneet tyroksiiniannostukseen. Johtopäätöksenä on, että lapset olivat saaneet suositusten mukaisen riittävän aikaisin aloitetun sekä riittävällä annoksella toteutetun tyroksiinihoidon läpi varhaislapsuuden, mikä takasi normaalin kasvun.
dc.format.extent36
dc.identifier.olddbid163672
dc.identifier.oldhandle10024/146862
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/10511
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe201903088196
dc.language.isofin
dc.rightsfi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.|
dc.rights.accessrightsavoin
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/146862
dc.subjectsynnynnäinen hypotyreoosi, levotyroksiini, kasvu
dc.titleTyroksiinihoito synnynnäisen hypotyreoosin hoidossa lapsilla
dc.type.ontasotfi=Syventävien opintojen kirjallinen työ|en=Second Cycle degree thesis|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
Niinikoski_Laura_Opinnayte.pdf
Size:
939.04 KB
Format:
Adobe Portable Document Format