Velkadeflaatioteoria ja ylivelkaantumisen rooli finanssikriiseissä

Abstract

Finanssikriisit ovat historiassa jo pitkään aiheuttaneet vakavia talouden häiriöitä, ja niillä on ollut merkittäviä vaikutuksia kansallisella sekä kansainvälisellä tasolla. Finanssikriisejä ja niiden syntyä on tutkittu taloustieteessä laajasti. Yhtenä keskeisenä tekijänä finanssikriisien synnyssä ja syvenemisessä on talouden ylivelkaantuminen. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan velkaantumisen roolia Yhdysvalloissa velkadeflaatioteorian pohjalta. Vuonna 1933 Irving Fisher julkaisi velkadeflaatioteorian selittämään velkaantumisen ja deflaation roolia finanssikriisien taustalla. Teoriassa ajatuksena oli, että finanssikriisien syntyyn ja syvyyteen vaikuttaa monta eri tekijää ja vaikutuskanavaa, joista esiin tulee nostaa kaksi merkittävintä tekijää, ylivelkaantuneisuus ja deflaatio. Teorian esittelyssä käydään looginen ja kronologinen järjestys tapahtumille. Tapahtumaketjujen esittäminen järjestyksessä antaa konkreettisen kuvan tapahtumaketjulle teorian taustalla, vaikkakin todellisuudessa järjestys tulee todennäköisesti olemaan aina erilainen. Tutkielman tarkoituksena on esitellä Fisherin (1933) teoria ja siinä esitettyjen muuttujien avulla luoda lineaarinen regressiomalli, jonka avulla pyritään tutkimaan valittujen muuttujien selityskykyä Yhdysvaltojen bruttokansantuotteen muutoksiin 1.1.1980-1.1.2015 välisenä aikana. Tuloksien mukaan ylivelkaantuneisuuden muuttuja oli merkitsevä tekijä selitettäessä bruttokansantuotteen muutosta. Muita merkitseviä tekijöitä olivat inflaatio, kuluttajien luottamus ja omaisuuserien hinta. Yhdessä kaikki malliin valitut muuttujat selittivät 65,5 % bruttokansantuotteen varianssista.