Raskauspäiväkirjan käyttö KESÄLATU-tutkimuspopulaatiossa

Abstract

Raskaus on ainutlaatuinen elämänkokemus koko perheelle. Neuvolan määräaikaisterveystarkastuksista huolimatta, tuleville vanhemmille saattaa jäädä kysymyksiä, joihin he toivovat vastausta nopeasti olinpaikasta riippumatta. Fertiili-ikäisten naisten keskuudessa mobiililaitteet ovat päivittäisessä käytössä, ja raskaussovellusten käyttö onkin lisääntynyt merkittävästi viime vuosikymmenen aikana. Sovellusten sisältämien terveystietojen luotettavuus on kuitenkin havaittu puutteelliseksi. Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella terveydenhuoltoalan moniammatillisen työryhmän kehittämän Vauva mielessä -raskauspäiväkirjan käyttöä KESÄLATU-tutkimuspopulaatiossa sekä siihen vaikuttavia taustatekijöitä. Lisäksi tarkoituksena on selvittää raskauspäiväkirjan käytön vaikutusta odottavan äidin mielialaan tai ahdistuksen määrään.

Tutkimus on osa Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän äitiys- ja lastenneuvolatutkimusta (KESÄLATU). Tutkimusaineisto on kerätty vuosina 2016-2019 äitiysneuvolan ensikäynnille tulleista raskaana olevista, heidän puolisoistaan ja heille syntyvistä lapsista. Tavallisen neuvolaseurannan lisäksi tutkimukseen osallistuvat vanhemmat täyttivät kyselylomakkeita kolme kertaa raskauden aikana sekä synnytyksen jälkeen. Tutkimuksessa tarkastelun kohteena ovat alkuraskaudessa täytetyt esitietolomakkeet, odottavien äitien jokaisessa raskauskolmanneksessa täyttämät EPDS- ja PASS-lomakkeet sekä vanhemmilta ensimmäisessä jälkitarkastuslomakkeessa kartoitettu Vauva mielessä -raskauspäiväkirjan käyttö.

Tutkimukseen osallistuneista äideistä 21 (15,3 %) oli käyttänyt jotain raskauspäiväkirjaa. Heistä 14 (66,7 %) ja puolisoista 3 (3,8 %) käytti Vauva mielessä -raskauspäiväkirjaa. Raskauspäiväkirjan käytöllä ja taustatekijöillä ei havaittu tilastollisesti merkitsevää yhteyttä. Raskauspäiväkirjalla oli positiivinen yhteys odottavan äidin mielialaan alkuraskaudessa ja mielialan havaittiin olevan raskauspäiväkirjaa käyttäneillä äideillä parempi koko raskausajan. Raskauspäiväkirjan käytöstä riippumatta odottavien äitien mieliala koheni ja ahdistuksen määrä väheni raskauden edetessä molemmissa ryhmissä. Yhteenvetona voidaan todeta, että raskauspäiväkirjojen ja -sovellusten avulla mahdollisesti pystytään vaikuttamaan odottaviin äiteihin ja koko perheeseen. Useat tutkittavista eivät olleet tietoisia Vauva mielessä -raskauspäiväkirjasta, joten tiedotusta tulisi lisätä jo ennen raskautta ja viimeistään äitiysneuvolakäynneillä. Tulevaisuudessa raskauspäiväkirjan muuttaminen sovellusmuotoon voisi lisätä helppokäyttöisyyttä ja tulevien vanhempien tavoittamista.