Lukion opetussuunnitelman heijastelemat kieli- ja kielitaitokäsitykset S1- ja S2-oppimäärissä

Abstract

Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, minkälaiseen kieli- ja kielitaitokäsitykseen lukion opetussuunnitelman perusteet nojaavat suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärässä ja suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärässä. Toisena tavoitteena on selvittää, millaisia mahdollisia eroja näiden kahden oppimäärän opetussuunnitelmatekstien kieli- ja kielitaitokäsityksillä on. Tutkimuksessa keskitytään tarkastelemaan kielellisiä valintoja sekä tapoihin puhua kielestä ja kielitaidosta.

Tutkimuksessa yhdistyvät kielitieteellisesti suuntautunut diskurssintutkimus, tekstintutkimus sekä laadullinen aineistopohjainen kielentutkimus. Kyseessä oleva tutkimus toteutettiin teoriaohjaavana laadullisena sisällönanalyysinä. Tutkimuksessa käytetyt aineistot ovat suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän ja suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän opetussuunnitelmatekstit, jotka ovat osa vuoden 2019 Lukion opetussuunnitelman perusteita.

Tutkimuksen tulosten perusteella opetussuunnitelmateksteissä esiintyy monia käsityksiä kielestä ja kielitaidosta rinnakkain. Selvemmin erottuvat käsitykset suomen kieli ja kirjallisuus sekä suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -opetussuunnitelmissa ovat kommunikatiivinen, funktionaalinen ja holistinen näkemys kielestä ja kielitaidosta. Kielen kommunikatiivinen ja funktionaalinen luonne korostuu molemmissa teksteissä. Strukturalistinen ja formalistinen käsitys kielestä ja kielitaidosta on esillä molemmissa teksteissä, mutta on eksplisiittisemmin esillä suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän tekstissä. Atomistinen kieli- ja kielitaitokäsitys ei ole havaittavissa kummastakaan tekstistä selkeästi.

Saatujen tulosten perusteella voidaan päätellä, että kieli ja kielitaito nähdään välineenä, jolla toimitaan aktiivisesti erilaisissa teksti- ja kieliympäristöissä. Kielen kanssa toimiessa ja sitä opiskellessa tulee keskittyä vuorovaikutuksellisuuteen ja toimintaan ennemmin kuin muoto- ja rakennekeskeiseen lähestymistapaan.