Hypoksian ja SUMOlaation yhteisvaikutukset munuaissyövässä

dc.contributor.authorKangas, Marleena
dc.contributor.departmentfi=Bioteknologian laitos|en=Department of Life Technologies|
dc.contributor.facultyfi=Teknillinen tiedekunta|en=Faculty of Technology|
dc.contributor.studysubjectfi=Molekyylibiotieteet|en=Molecular Biosciences|
dc.date.accessioned2024-06-27T15:15:15Z
dc.date.available2024-06-27T15:15:15Z
dc.date.issued2024-05-29
dc.description.abstractSuomessa sairastuu munuaissyöpään noin 1000 ihmistä vuosittain. Yleisin munuaisyöpätyyppi on kirkassoluinen munuaissolukarsinooma (engl. Renal cell carcinoma, RCC). Sen kehittymisen taustalla on useat epigeneettiset ja geneettiset muutokset. Yhteistä suurelle osaa kirkassoluisista munuaissyövistä on VHL-tuumorisuppressoriproteiinin inaktivoituminen, mikä johtaa kasvaimen aineenvaihdunnan muutoksiin ja uusien verisuonien muodostumiseen tukien syövän syntyä. Hypoksia eli alhainen happipitoisuus saa aikaan hypoksiassa indusoivan tekijän (HIF) pitoisuuden kasvun soluissa. Useimmissa munuaissolukarsinoomatapauksissa hypoksiassa aktivoituva transkriptiotekijä HIF, on jatkuvasti aktiivinen von-Hippel-Lindau geenin (VHL) mutaation seurauksena. HIF-tekijät lisäävät kasvaimen kasvua edistävien geenien ilmentymistä. SUMOlaatio on translaation jälkeinen proteiinimodifikaatio, jossa pienet ubikitiinin kaltaiset SUMO-proteiinit säätelevät kohdeproteiinien toimintaa. SUMOlaation on näytetty säätelevän HIF:n toimintaa, mutta kokonaisuutena hypoksian vaikutuksesta SUMOlaatioon tai SUMOlaation eston vaikutuksista munuaissyöpäsoluissa ei ole vielä paljoa tietoa. Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia kolmessa munuaissolukarsinoomasolulinjassa tapahtuvaa SUMOlaatiota sekä tavallisessa, että vähähappisissa olosuhteissa. Kokeissa tutkittiin SUMOlaatioon ja hypoksiaan liittyvien erilaisten proteiinien ilmentymisen vaihteluita eri menetelmiä käyttäen. Lisäksi selvitettiin globaalia SUMOlaatiota vähentävän lääkeaineen vaikutusta solujen kasvuun ja valikoitujen proteiinien ilmentymiseen hypoksiassa. Western blot -menetelmää käytettiin proteiinien ilmentymisen tutkimisessa ja 3D-soluviljelyn avulla mallinnettiin lääkkeen vaikutusta solujen kasvuun. Lisäksi 2D-viabiliteettimittauksen avulla tutkittiin lääkkeen vaikutusta solujen elinkykyyn ja siRNA:iden avulla sitä, miten yksittäisen proteiinin hiljentäminen vaikuttaa muiden proteiinien ilmentymiseen. Tutkimuksessa oltiin kiinnostuneita siitä, vaikuttaako SUMOlaation esto munuaissyöpäsolujen kasvuun ja vaikuttaako hypoksiareitin aktivaatio globaaliin SUMOlaatioon. Tulokset viittasivat siihen, että hypoksia vaikuttaa globaaliin SUMOlaatioon ja SUMOlaation esto solujen kasvuun eri munuaissyöpäsolulinjoissa.
dc.format.extent53
dc.identifier.olddbid195556
dc.identifier.oldhandle10024/178608
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/25332
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe2024061854210
dc.language.isofin
dc.rightsfi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.|
dc.rights.accessrightssuljettu
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/178608
dc.subjecthypoksia, hypoksian indusoiva tekijä (HIF), munuaissolukarsinooma, proteiinin post-translationaalinen muokkaus, SUMOlaatio
dc.titleHypoksian ja SUMOlaation yhteisvaikutukset munuaissyövässä
dc.type.ontasotfi=Pro gradu -tutkielma|en=Master's thesis|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
Kangas_Marleena_progradu.pdf
Size:
2.88 MB
Format:
Adobe Portable Document Format