Itsetuhoisten nuorten kertomuksia kohdatuksi tulemisesta ja avunsaannista : Aineistolähtöinen sisällönanalyysi itsetuhoisten nuorten kokemuksista

Abstract

Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastelen alaikäisten, 12–17-vuotiaiden, itsetuhoisten nuorten kokemuksia kohdatuksi tulemisesta ja avunsaannista itsetuhoisuuteen. Aineistoni koostuu 14:sta Nuortenlinkkiin kirjoitetusta nuorten tarinasta, ja tutkimusmenetelmänä käytän aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Tarkastelen nuorten kokemuksia heidän subjektiivisista näkökulmistaan. Tutkielmani tavoitteena on tuoda nuorten kokemuksia ja ääntä esiin sekä lisätä ymmärrystä siitä, millä tavoin nuoret kokevat tulevansa kohdatuiksi ja autetuiksi hakiessaan apua itsetuhoisuuteen. Tiedostan tutkimusaiheen sensitiivisyyden, ja olen huomioinut sen tutkielmani kaikissa vaiheissa.

Sisällönanalyysin tuloksena olen muodostanut viisi yläluokkaa: 1) kohtaamisen laatu, 2) kontrolli ja pakottaminen, 3) avun riittämättömyys, 4) avun vaikutukset psyykkiseen vointiin sekä 5) itsetuhoisuudelta suojaavat tekijät. Tutkimustulosteni mukaan nuorten kokemukset kohtaamisesta ja avunsaannista vaihtelivat: osa nuorista koki tulleensa kohdatuksi ja saaneensa apua, mutta valtaosalla nuorista kokemukset olivat ikäviä ja itsetuhoisuus jatkui tai jopa paheni. Aineistosta kävi myös ilmi, että moni nuori koki merkitykselliseksi jakaa oman tarinansa Nuortenlinkki-sivustolla, ja nuoret kertoivat saaneensa vertaistukea toistensa tarinoista.

Itsetuhoisten nuorten kohtaamista on tutkittu jonkin verran aiemmin, mutta tutkimustieto nimenomaan nuorten subjektiivisista kokemuksista on vähäistä. Tällä tutkielmalla pyrin täydentämään aihepiiristä tehtyä aikaisempaa tutkimusta sekä tuomaan esille tutkimusaiheen tärkeyden. Jatkossa olisi tarpeen tutkia, miten itsetuhoisia nuoria tulisi kohdata ja auttaa sosiaalityön kontekstissa.