Käännösstrategiat fraseologisten ilmausten sekä slangin kääntämisessä suomen ja viron kielille Venedikt Erofejevin teoksessa Moskova-Petuški

Abstract

Tässä empiirisessä tutkielmassa tarkastellaan fraseologisten ilmausten sekä slangin kääntämisessä käytettyjä käännösstrategioita (käännösmenetelmiä) kaunokirjallisuudessa. Tämän yhteydessä huomiota kiinnitetään käännösten niin semanttiseen kuin tyylilliseen vastaavuuteen lähtötekstille. Tutkimusaineistona on käytetty venäläisen kirjailijan Venedikt Erofejevin teoksen Moskova – Petuški toista painosta (1998) ja sen samannimisiä käännöksiä viron (kääntäjä Ott Arder, 2012) ja suomen (kääntäjä Esa Adrian, 2001) kielille.

Tutkielman tarkoituksena on selvittää vertailun avulla fraseologisten ilmausten sekä slangin kääntämisessä käytettyjä käännösstrategioita tulokielillä. Tässä periaatteena on, että paras tapa kääntää fraseologisia ilmauksia on niiden korvaaminen fraseologisella ilmauksella ja huonoin tapa korvaaminen ei-fraseologisella ilmauksella (normaali-ilmauksella). Periaatetta käytetään myös slangin yhteydessä. Yhteensä tutkielmassa on mukana 182 lähtötekstistä löytynyttä fraseologista ilmausta tai slangisanaa.

Tutkielmassa havaitaan, että eniten käytetty käännösstrategia molemmilla tulokielillä on fraseologisten ilmausten tai slangin kääntäminen fraseologisella ilmauksella tai slangilla. Toiseksi eniten käytetty käännösmenetelmä viron kielellä on normaali-ilmausten kääntäminen fraseologisilla ilmauksilla tai slangilla, suomen kielellä fraseologisten ilmausten tai slangin kääntäminen normaali-ilmauksella. Tutkimuksen tulemuksena todetaan, että molemmat käännökset eroavat niin lähtötekstistä kuin toisistaan fraseologisten ilmausten sekä slangin käyttömäärässä (lähtötekstissä 182 kappaletta, tulokielellä suomi 159 kappaletta, tulokielellä viro 221 kappaletta). Tämä viittaa tyylilliseen eroavuuteen teksteissä, jos lähtökohtana on fraseologisten ilmausten sekä slangin käyttö tyylikeinona. Merkittävä semanttista eroavuutta lähtötekstistä ei esiinny.