Äkäiset akat ja kiivaat herrat – sukupuoli ja luokka ärtymystä määrittävinä tekijöinä 1890-luvun lehtikirjoituksissa

Abstract

<h3>Abstrakti</h3><p>Tutkin artikkelissani 1890-luvun tunnekulttuuria sukupuolen ja luokan näkökulmasta ottaen tarkastelukohteeksi suomalaisten sanoma- ja aikakauslehtien tekstit. Tutkin lehtijutuista käsityksiä ärtymyksen kaltaisista tunteista ja vertaan niitä saman aikakauden ärtyneisiin yleisönosastokirjoituksiin. Vertailun avulla voidaan hahmottaa miten käsitykset ja asenteet näkyivät 1890-luvun julkisuudessa käytännön tasolla. Artikkeli valottaa sukupuolten ja luokkien hierarkiaa ja valtasuhteita, mutta myös laajempia yhteiskunnallisia ja kulttuurisia rakenteita. Osoitan, että aikakauden tunnekulttuuri rakentui sukupuolen ja luokan näkökulmasta vahvasti luterilaisen kasvatusperinteen ja sääty-yhteiskunnan arvojen pohjalle, mutta toisaalta havainnollistan myös tunnenormien vähittäistä muuttumista. Molemmilta sukupuolilta odotettiin tunnehillintää, mutta käytännössä sitä edellytettiin ainoastaan naisilta. Taustalla vaikuttivat myös biologiset perusteet, nainen katsottiin tunteellisemmaksi ja tunnetaidoiltaan kehittymättömämmäksi kuin mies. Ristiriitaisesti naisen tuli kuitenkin hallita tunteitaan paremmin kuin miesten. Naisten ei tullut ilmaista ärtymystään perheen ja yhteiskunnan hyvinvoinnin vuoksi. Tämä käsitys näkyi yleisönosastoilla, joissa ei julkaistu naisiin viittaavilla nimillä juuri yhtään ärtynyttä kirjoitusta. Miehet sen sijaan ilmaisivat ärtymystä sosiaaliseen asemaan katsomatta, mutta työväentaustaisia kirjoittajia saattoi uhata syyttely ja häpeä tai jopa työn tai omaisuuden menetys. Ärtymys liittyi paitsi vääryyden kokemuksiin, myös kunnian säilyttämiseen. Kunnia oli miehille tärkeä tunne ja omaisuus, joka oli uhattuna sekä ylhäältä että alhaalta päin, henkilökohtaisesti ja kollektiivisesti. Seuraavan vuosikymmenen yhteiskunnallisen keskustelun kärjistymisen juuret olivat nähtävissä 1890-luvun yleisönosastoilla eri ihmisryhmien vastakkainasettelussa, jatkuvissa kiistakirjoituksissa, oikeuden hakemisessa sekä rahvaan puolelta avoimen ärtymyksen ilmaisuna.</p>