ESG-perusteinen palkitseminen: Optimaalista sopimista vai johdon vallankäytön väline?

Abstract

ESG:n integroituminen liiketoimintaympäristöön on saanut yritykset kiinnittämään huomionsa enenevissä määrin vastuullisuustekijöihin, joka on tuonut ESG-viitekehyksen yritysten jokapäiväiseen operatiiviseen toimintaan. ESG-tekijöillä viitataan kolmiulotteiseen vastuullisuuskäsitteeseen, jossa ulottuvuudet jakautuvat ympäristön, yhteiskunnan ja hallinnon näkökulmiin. Nämä ei-taloudelliset tekijät on niiden yleistymisen myötä liitetty myös osaksi johdon palkitsemista. Johdon palkitsemisella on keskeinen rooli yrityksen strategian ja ohjauksen kannalta, joten on luontaista, että ESG-tekijät on integroitu yhteen johdon palkitsemisen kanssa. Palkitsemisessa erityisesti tulospalkkioihin liittyvät kannustimet ovat saaneet viime vuosina uusia ei-taloudellisia mittareita mukaan osaksi palkitsemiskokonaisuutta. Johdon palkitsemisen näkökulmasta ESG-perusteisella palkitsemisella nähdään olevan kaksi hyvin erilaista näkökulmaa: optimaalinen sopiminen ja johdon vallankäyttö.

Tässä tutkielmassa tarkastellaan johdon palkitsemista optimaalisen sopimisen kautta ja johdon vallan-käytön välineenä. Nämä molemmat teoriat ovat yrityksen osakkeenomistajien kannalta keskeisiä, sillä toisen katsotaan edistävän agenttiteorian selittämää agenttisuhdetta ja toisen katsotaan puolestaan heikentävän tätä. Tutkielmassa tarkastellaan, millä edellytyksillä ESG-perusteinen palkitseminen toimii optimaalisena sopimisena, ja missä olosuhteissa se muuttuu johdon vallankäytön ja palkkioiden naamioinnin välineeksi. Tutkielma ei sisällä empiiristä tutkimusta, vaan on tämä tutkielma toteutettu kirjallisuuskatsauksena.

Tulokset osoittavat, että ESG-tekijöiden integrointi osaksi johdon palkitsemista ja tämän vaikutukset optimaaliseen sopimiseen ja vallankäyttöön eivät anna yksiselitteistä tulosta, kumpaa näkökulmaa ESG-palkitseminen hyödyttää enemmän. Tutkimustulokset korostavat muun muassa hallituksen riippumattomuutta, mittareiden kvantitatiivisuutta ja todennettavuutta sekä palkitsemiskokonaisuuden hyvää suunnittelua ja rakennetta optimaalista sopimista edesauttavina tekijöinä. Johdon vallankäyttöä edistävät tekijät ovat käytännössä päinvastaisia, eli sitä edistää muun muassa johdon asema suhteessa hallitukseen, hallituksen riippuvuus johdosta, mittareiden epämääräisyys ja monimutkaiset palkitsemisjärjestelmät. Tutkimus osoittaa, että ei ole olemassa yksiselitteistä standardia, milloin ESG-palkitseminen muuttuisi yrityksen kannalta optimaaliseksi sopimiseksi. Palkitsemisjärjestelmän rakenne sekä muut taustatekijät ovat keskeisessä roolissa, että näyttäytyykö vastuullisuuspalkitseminen oikeasti optimaalisena sopimisena vai johdon vallankäytön välineenä.