Verkkohuutokaupat sosiaalisen median alustoilla

Abstract

Tutkielma tarkastelee kasvavaa ilmiötä, jossa verkkohuutokauppoja käydään sosiaalisen median alustoilla, Tutkielma keskittyy ilmiön tarkasteluun nimenomaan Facebookissa ja TikTokissa. Tutkielmassa tarkastellaan sitä, miten sosiaalisen median alustat, jotka eivät ole varsinaisia verkkohuutokauppa-alustoja, soveltuvat huutokaupankäyntiin. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan, mitkä huutokauppamekanismit soveltuvat parhaiten juuri sosiaalisessa mediassa pidettäville verkkohuutokaupoille.

Aluksi tutkielmassa esitellään huutokauppateoriaa ja yleisimpiä käytössä olevia huutokauppamekanismeja, minkä jälkeen siirrytään analysoimaan tarkemmin verkkohuutokauppojen ongelmakohtia. Käsiteltävät huutokauppamekanismit ovat englantilainen huutokauppa ja hollantilainen huutokauppa sekä suljetut huutokaupat. Verkkohuutokauppojen ongelmakohdista keskitytään erityisesti snipingiin, eli viime hetken huutaminen, ja bid shillingiin, jolla tarkoitetaan hintojen manipulointia. Teoriaa käsittelevän osuuden jälkeen tutkimuksessa pyritään soveltamaan suosituimmaksi todettua englantilaista huutokauppaa Facebookin kommenttikentässä käytävään kaupankäyntiin ja samoin TikTokin livelähetyksiin. Soveltavassa osuudessa pohditaan myös vaihtoehtoisesti hollantilaisen huutokaupan soveltuvuutta mainittuihin huutokauppa-alustoihin. Lopuksi tutkielmassa suoritetaan kirjallisuuskatsaus verkkohuutokauppojen empiiriseen tutkimukseen. Sen tavoitteena on selittää tarkemmin, miten erilaiset mekanismit ja väärinkäytöt verkkohuutokaupoissa vaikuttaisivat sosiaalisen median huutokaupoissa.

TikTokin livelähetyksissä käytävä huutokaupankäynti osoittautuu tutkimuksen perusteella otolliseksi sen reaaliaikaisen kilpailun puolesta. Tämä vähentää myös haitallista viime hetken huutamista ja tukee avoimen kilpailun toteutumista englantilaisessa huutokaupassa. Sen sijaan Facebookin kommenttikentässä tapahtuva englantilainen huutokauppa vaatii tarkempaa sääntöjen asettamista, jotta huutokauppa toteutuu oikealla tavalla ilman myyjän reaaliaikaista seurantaa. Hollantilaisen huutokaupan järjestäminen sosiaalisen median alustoilla osoittautuu vaativammaksi, mutta tietyissä tilanteissa se voi tarjota myyjälle tehokkaan vaihtoehdon kaupankäynnille. TikTokin livelähetykset soveltuvat hollantilaiseen huutokauppaan paremmin kuin staattisemmat Facebookin kommenttikentät. Väärinkäytöksien osalta hollantilainen huutokauppa on kuitenkin houkuttelevampi valinta.

Empiirisen tutkimuksen havainnot tukevat englantilaisen huutokaupan suosiota, mutta osoittavat myös muiden mekanismien, kuten suljettujen huutokauppojen käytännöllisyyden tietyissä tilanteissa. Väärinkäytösten osalta empiirinen tutkimus taas tuo esiin snipingin ja shill biddingin vaikutusten vaihtelevuuden mekanismien mukaan. Lisäksi viime hetken huutamisen ehkäisemiseksi tarkoitettu lisäaika ei aina välttämättä paranna myyjän tuottoa. Hintojen manipulointi osoittautuu haitalliseksi etenkin suljetuissa huutokaupoissa, joissa kiinnijäämisen riski on pienempi kuin avoimissa huutokaupoissa.

Tutkimuksen johtopäätöksissä todetaan, että sosiaalisen median alustat ovat nousseet suosituksi ja potentiaaliseksi verkkokaupankäynnin muodoksi. Toisaalta näiden alustojen avoimuus, anonyymisyys ja vähäinen sääntely tekevät huutokaupoista alttiita väärinkäytöksille. Näin ollen myyjältä edellytetään entistä tarkempaa huomiota, jotta kaupankäynti säilyy yhä kannattavana. Huutokauppamekanismien osalta tutkielmassa tullaan siihen johtopäätökseen, että englantilainen huutokauppa soveltuu parhaiten sosiaalisen median huutokauppoihin sen viihteellisyyden ja yksinkertaisuuden ansiosta.