Sukupuoli uutena rangaistuksen koventamisperusteena

dc.contributor.authorHäyhä, Adaliina
dc.contributor.departmentfi=Oikeustieteellinen tiedekunta|en=Faculty of Law|
dc.contributor.facultyfi=Oikeustieteellinen tiedekunta|en=Faculty of Law|
dc.contributor.studysubjectfi=Oikeustiede, OTM-tutkinto|en=Law, Master of Laws|
dc.date.accessioned2023-11-24T22:05:13Z
dc.date.available2023-11-24T22:05:13Z
dc.date.issued2023-11-23
dc.description.abstractTutkielman aiheena on rikoslain uusi koventamisperuste (RL 6:5.1 kohta 4), jonka mukaan rangaistusta voidaan koventaa, jos rikos on tehty uhrin sukupuolesta johtuvasta vihavaikuttimesta. Sukupuolta rangaistuksen koventamisperusteena voidaan soveltaa kaikkiin rikostyyppeihin. Lainsäädäntöhankkeen tarkoituksena on puuttua erityisesti naisiin kohdistuvaan vihapuheeseen ja järjestelmälliseen häirintään, kuten maalittamiseen ja uhkailuun. Rikoslaki perustuu sukupuolineutraalille lähtökohdalle, jolloin ihmisiä ei voida sukupuolen perusteella asettaa eri asemaan. Väkivalta on kuitenkin sukupuolistunut ilmiö ja naiset kohtaavat erilaista vihapuhetta kuin miehet. Naisiin kohdistuva vihapuhe sisältää usein uhkailua seksuaalisella väkivallalla ja siinä esitetään ulkonäköön ja sukupuolirooleihin liittyviä kommentteja. Tutkielma sijoittuu oikeuden ja sukupuolen tutkimuksen traditioon ja se on metodiltaan lainopillinen. Tutkielmassa selvitän, kuinka rangaistusta voidaan koventaa sukupuolen perusteella ja miten sukupuoleen perustuva vihamotiivi tulisi näyttää toteen. Tutkimuksen tarkoituksena on lisäksi tuottaa uusia indikaattoreita vihamotiivin tunnistamiseksi, jotka huomioivat sukupuoleen perustuvan vihan paremmin. Tutkimukseni johtopäätös on, että lainsäädäntömuutos ei ole itsessään riittävä toimi naisvihaan puuttumiseksi, koska koventamisperusteen soveltamisala on hyvin kapea. Sukupuolen määrittelyn osalta hallituksen esityksen perusteluja voidaan pitää epäonnistuneena, koska esityksessä omaksuttu sukupuolen määritelmä ei huomioi riittävästi sukupuolten moninaisuutta. Koventamisperuste ei myöskään sovellu lähisuhdeväkivaltaan, joka on ilmiön kannalta keskeinen ongelma. Sukupuoli ei sisälly kiihottamisrikoksen kansanryhmän käsitteeseen, koska naiset eivät ole vähemmistö. Naisiin kohdistuva vihapuhe on siis nykylainsäädännön mukaan sallittua vihapuhetta, jos se kohdistuu yleisesti naisiin eikä yksittäiseen henkilöön. Näyttökynnys koventamisperusteen soveltamistilanteessa on asetettu hyvin korkealle (vailla varteenotettavaa epäilystä), joka todennäköisesti johtaa siihen, että rangaistuksia tullaan koventamaan vain harvoin sukupuolen perusteella. Koventamisperusteen soveltamisen kannalta on olennaista hankkia näyttöä vihamotiivista mahdollisimman varhaisessa rikosprosessin vaiheessa ja huomioida teon sukupuolistunut konteksti. Vihamotiivin selvittämisessä erityisesti sukupuolisensitiivisistä vihamotiiviin indikaattoreista on hyötyä.
dc.format.extent82
dc.identifier.olddbid193052
dc.identifier.oldhandle10024/176113
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/18490
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe20231124149058
dc.language.isofin
dc.rightsfi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.|
dc.rights.accessrightsavoin
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/176113
dc.subjectrangaistuksen määrääminen, koventamisperuste, sukupuolistunut väkivalta, oikeuden ja sukupuolen tutkimus, viharikokset, vihamotiivi
dc.titleSukupuoli uutena rangaistuksen koventamisperusteena
dc.type.ontasotfi=Pro gradu -tutkielma|en=Master's thesis|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
Sukupuoli%20uutena%20rangaistuksen%20koventamisperusteena.pdf
Size:
1.26 MB
Format:
Adobe Portable Document Format