”Täällä eletään kuin tulivuorella eikä kukaan tiedä mitä huominen päivä tuo tullessaan” : Suomen ja Portugalin väliset diplomaattisuhteet sekä Portugalin sisäpoliittiset olot Suomen edustajien raporteista nähtynä 1920–1930

Abstract

Tutkielma tarkastelee Suomen ja Portugalin välisten diplomaattisuhteiden kehittymistä sekä Suomen edustajien näkemyksiä Portugalin sisäpoliittisista olosuhteista vuosien 1920–1930 välillä. Tarkastelujakso alkaa diplomaattisuhteiden solmimisesta ja päättyy maiden välisen kauppasopimuksen allekirjoittamisvuoteen. Se sijoittuu maailmansotien väliseen aikaan, jolloin Suomi varttui ulkopolitiikan areenalla itsenäisenä valtiona. Tähän aikaan sijoittui myös Suomen ja Portugalin välisiä suhteita häirinnyt kieltolaki. Tutkimuskysymyksinä ovat, mitkä aiheet olivat Suomen ja Portugalin välisten diplomaattisuhteiden keskiössä tutkielman tarkastelujaksolla? Millaisena maana Portugali ilmeni Suomen edustajille ja mitä havaintoja he tekivät maan sisäpoliittisista ilmiöistä? Lisäksi on muodostettu aineiston käsittelyvaiheessa esiin nousseita jatkokysymyksiä, jotka esitellään johdannossa. Tutkimusmenetelmänä on käytetty laadullista sisällönanalyysiä sekä historiantutkimuksen kolmea perusmenetelmää, joita ovat lähdekritiikki, kontekstualisointi ja kirjoittamalla tapahtuva päättely. Alkuperäisaineistona ovat Suomen ulkoministeriön sähköisestä raporttiarkistosta saatavat Suomen Lissabonin ja Madridin lähetystöjen digitoidut raportit mainitulta tarkastelujaksolta. Tutkimustuloksista todettiin diplomaattisuhteiden ydinkysymyksenä olleen maiden välinen kauppasopimushanke, jota Suomi koitti edistää mutta Portugali vastusti Suomen kieltolain vuoksi, sillä kieltolaki hankaloitti Portugalin harjoittamaa viinikauppaa. Tämän ohella Suomen Lissabonin lähetystön edustajat raportoivat myös Portugalin sisäpoliittisten olosuhteiden kehittymisestä. Portugalin sisäpoliittiset olosuhteet olivat olleet tarkastelujakson alku- ja puolivälissä hyvin sekasortoiset. Maan lyhytikäisiä hallituksia vaivasivat talousongelmat, toimintakyvytön parlamentti ja useat sotilaskapinat. Valtiojohdon huipulla käydyt valtataistelut eivät kuitenkaan koskettaneet suurinta osaa yhteiskunnasta, joka oli menettänyt uskonsa tasavaltaan ja halusi kuninkaanvallan palautettavan. Vuonna 1926 tehdyn sotilasvallankaappauksen jälkeen maan sisäpoliittiset olot olivat suuresti rauhoittuneet ja vuonna 1928 toimeenpanneiden talousuudistusten jälkeen ne olivat vuoteen 1930 mennessä muuttuneet Suomen edustajan kokemuksen mukaan ainakin pintapuolisesti hyvälaatuisiksi. Tutkielman lopputuloksista oli pääteltävissä ulkoisten olosuhteiden olleen ratkaisevassa asemassa kauppasopimuksen solmimisessa. Sen solmineella asiainhoitaja Orasmaalla oli hänen myöhemmästä työurastaan päätellen vähäisemmät diplomaattiset taidot, kuin sopimuksen solmimisessa epäonnistuneella asiainhoitaja Gripenbergillä, jonka palveluskaudella ulkoiset olosuhteet eivät olleet sopimuksen kannalta suotuisat. Edustajien toiminnalla oli merkitystä vasta ulkoisten olosuhteiden muututtua sopimukselle myönteisiksi. Pääteltävissä myös oli, että maiden välisten diplomaattisuhteiden vahvistuminen on johdettavissa Portugalin sisäpolitiikassa tapahtuneista muutoksista. Ilman näitä muutoksia ratkaisevat ulkoiset olosuhteet eivät olisi vaihtuneet suhteita vahvistaneelle kauppasopimukselle myönteisiksi.