Kuolinpesän osakkaiden kanneoikeus virallisselvityksessä

Abstract

Tutkielman aiheena on kuolinpesän osakkaiden kanneoikeus virallisselvityksessä. Sen tarkoituksena on selvittää kuolinpesän osakkaiden kanneoikeuteen liittyviä kysymyksiä tilanteessa, jossa kuolinpesä on pesänselvittäjän hallinnossa. Tutkielma lähestyy aihetta laajemmin, tarkastellen kotimaista pesänselvitysjärjestelmää kokonaisuutena, johon osakkaiden kanneoikeus kuuluu.

Ensimmäisenä tutkimuskysymyksenä on, miten kuolinpesän osakkaiden kanneoikeus asettuu suhteessa pesänselvittäjän kanneoikeuteen, ja miten tämä oikeudellinen kysymys on ratkaistu suomalaisessa oikeusjärjestelmässä. Toisena tutkimuskysymyksenä tutkielma ottaa kantaa siihen, millaisia haasteita pesänselvitysjärjestelmässä on kuolinpesän osakkaiden kanneoikeuden osalta ja miten näitä haasteita voi ratkaista tulevaisuudessa.

Aineistoa analysoidaan pääasiassa lainopillisen metodin avulla. Tutkielma hyödyntää jonkin verran oikeusvertailevaa ja historiallista otetta. Oikeuslähteinä toimivat kansallisen oikeuden normisto, kuten perustuslaki ja perintökaari sekä muutama kansainvälinen sopimus. Lisäksi hyödynnetään lainvalmistelutöitä, kuten hallituksen esityksiä ja eri valiokuntien lausuntoja, ennakkoratkaisuja, oikeuskirjallisuutta sekä oikeusperiaatteita.

Kuolinpesän osakkaiden kanneoikeus on ratkaistu suomalaisessa oikeusjärjestelmässä perintökaaren 19 luvun 13 §:n nojalla, joka säätää pesänselvittäjän kanne- ja hallintavallan yksinomaisuudesta. Lähtökohtana on, että kuolinpesän siirtyessä pesänselvittäjän hallintoon, menettävät osakkaat asialegitimaationsa sekä prosessivaltuutensa pesää koskevissa asioissa.

Epäselvyyttä asiaan on tuonut korkeimman oikeuden ratkaisut KKO 2006:29, KKO 2020:9 sekä KKO 2022:39. Niissä seurattiin perintökaaren 19 luvun 13 §:n suuntaviivoja, mutta ne avasivat mahdollisuuden perintökaaresta poikkeamiselle toteamalla, kuinka pesänselvittäjän edustusvaltaa ei ole säädetty selvästi yksinomaiseksi niin, että kannetta pesän hyväksi ei voisi ajaa joku muukin. Siten kuolinpesän osakkaiden kanneoikeutta koskeva kysymys on lainsäädännön näkökulmasta selvä, mutta korkeimman oikeuden ratkaisujen myötä pitkään voimassa olleesta pääsäännöstä poikettiin.

Kotimainen pesänselvitysjärjestelmä kohtaa haasteita muun muassa perus- ja ihmisoikeuksien roolin kasvamisen sekä nykyisen oikeudellisen tilan epäselvyyden takia. Järjestelmän tulee pystyä vastaamaan osakkaiden kanneoikeuden tulkinnanvaraisuudesta huolimatta sitä kohtaaviin haasteisiin. Ongelmia ei ratkaista vain yhdellä keinolla, vaan niiden ratkaisemiseksi tarvittaisiin lainsäädäntömuutoksia, uusia oikeusturvakeinoja sekä tulkintatavan muutoksia.