Asiantuntijanäkemyksiä kouluun kohdistuvien muutosten hallinnasta ja pedagogisesta johtamisesta

Abstract

Tutkimuksen tehtävänä oli selvittää kouluhallinnon asiantuntija- tai johtajarooleissa olevien henkilöiden näkemyksiä pedagogisesta johtamisesta ja kouluun kohdistuvista muutoksista. Tavoitteena oli tarkastella, mitä pedagoginen johtaminen tarkoittaa kouluhallinnon asiantuntijoiden näkökulmasta ja mitä siihen sisältyy. Tarkoituksena oli myös tutkia, mitkä ovat merkittävimmät kouluihin kohdistuvat muutokset, miten nämä muutokset koetaan, miten muutosta voidaan tukea ja mihin suuntaan koulua tulisi kehittää. Samalla verrattiin kunta- ja valtiotason asiantuntijoiden näkökulmien yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia. Tutkimusaineisto koostui kesällä 2018 toteutetuista asiantuntijahaastatteluista. Tällöin haastateltiin yhtä opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijaa, kolmea Opetushallituksen asiantuntijaa sekä kahden Uudenmaan kunnan opetustoimen johtajaa. Nämä kuusi haastattelua toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina. Aineisto analysoitiin teoriasidonnaisella laadullisella analyysillä. Tutkimuksen tulosten mukaan pedagoginen johtaminen on kouluhallinnon asiantuntijoiden näkökulmasta oppimiseen tähtäävää kouluorganisaation kokonaisvaltaista johtamista, mihin sisältyy vahvasti arvojohtaminen ja koulun kehittäminen. Pedagogista johtamista toteuttavat työssään rehtorit, opettajat sekä kouluhallinnon asiantuntijat niin valtiotason kouluhallinnossa kuin kuntien opetustoimissa. Tutkimuksessa ilmeni, että kouluun kohdistuvat muutokset ovat koulun sisäisestä kehittämisestä tai yhteiskunnasta heijastuvia muutoksia tai muutostarpeita. Opetussuunnitelman ohjaamat koulun sisäiset muutokset koskevat oppimista, oppimisympäristöjä ja pedagogiikkaa uudistavaa muutostyötä, mikä heijastuu uudenlaisena opettajuutena. Kouluun kohdistuvat ulkoiset eli yhteiskunnasta kumpuavat muutokset jakautuvat arvomaailman ja kulttuurin muutokseen, taloudelliseen muutokseen, teknologiseen muutokseen ja ekologiseen muutokseen. Arvomaailman ja kulttuurin muutoksessa koulun ja vanhempien yhteistä kasvatustehtävää määritellään jatkuvasti uusiksi asiakkuusasenteen ja palveluvaatimusten lisääntyessä. Toisaalta koulun merkityksen koetaan olevan murroksessa koulumotivaation ja koulun arvostuksen suhteen. Tutkimus tarjoaa ainutlaatuisella tavalla kouluhallinnon asiantuntijoiden näkemyksiä pedagogisesta johtamisesta, kouluja koskevista muutoksista ja niiden tukemisesta. Tutkimus osoittaa, että koulujen toimintakulttuurin johtamiseen ja kehittämiseen keskittyvälle tutkimukselle on tilausta.