Varhaiskasvatuksessa käytettävät menetelmät suomea toisena kielenä puhuvien lasten kielen opettamisessa

Tietueen suppeat tiedot
dc.contributor.authorVilen, Jenny
dc.contributor.authorBergman, Laura
dc.contributor.departmentfi=OKL Rauma|en=Department of Teacher Education, Rauma|
dc.contributor.facultyfi=Kasvatustieteiden tiedekunta|en=Faculty of Education|
dc.contributor.studysubjectfi=Kasvatustiede (opettajankoulutuslaitos, Rauma)|en=Educational Sciences|
dc.date.accessioned2024-04-12T21:30:18Z
dc.date.available2024-04-12T21:30:18Z
dc.date.issued2024-04-08
dc.description.abstractEnnen tutkimuksen kirjoittamista olimme molemmat kiinnostuneita suomea toisena kielenä puhuvien lasten suomen kielen oppimisesta sekä opettamisesta varhaiskasvatuksessa. Päätimme valita kyseisen aiheen laadullisen kyselytutkimuksemme aiheeksi. Ennen kyseistä tutkimusta pohdimme, mitä menetelmiä varhaiskasvatuksessa käytetään suomea toisena kielenä puhuvien lasten kohdalla. Olimme havainneet varhaiskasvatuksessa lapsia, joilla ei ollut vielä suomenkielentaito kehittynyt. Meille oli jäänyt heidän kanssaan käytettävät suomi toisena kielenä opetus- ja tukimenetelmät epäselviksi. Motivaatiotamme tätä tutkimusta kohtaan lisäsi, että tiedostimme kielitaidon merkityksen lapselle itselleen myös hänen osallisuuden toteutumisen kannalta. Tutkimuksemme tutkimuskysymykset ovat: Mitä suomi toisena kielenä oppimisen ja opettamisen tukimenetelmiä lapsiryhmissä on käytössä? Miten kielen tukimenetelmät ovat käytössä varhaiskasvatuksen arjen eri tilanteissa? Tutkimuskysymyksen alakysymykset ovat: Minkälaisia mahdollisia suomen kielen tukemisen haasteita tai pulmia varhaiskasvattajat kokevat arjen eri tilanteissa? Koetaanko lisätiedon tarvetta kielen opettamisen tukimenetelmistä? Miten suomi toisena kielenä oppimista arvioidaan? Tulosten perusteella S2-opetus nähtiin erillisenä toimintana muusta arjen pedagogiikasta. S2-opetus tulee nähdä kaiken varhaiskasvatuksessa tapahtuvan opetustoiminnan läpäisevänä periaatteena, ei irrallisena toimintana. Vastauksissa ilmeni, että kuvien käyttö oli yleisin esiin tullut menetelmä. Seuraavaksi eniten vastauksissa ilmeni kirjojen sekä kuvakirjojen käyttö. Vastauksissa myös ilmeni käytettäviksi menetelmiksi pelit, musiikki, laulut, taide, pedagogiset leikit ja lorupussi. Vastauksissa ilmeni myös muita menetelmiä, jotka mainittiin huomattavasti harvemmin vastauksissa. Nämä menetelmät on esitelty tulokset- osioissa. Vastauksien perusteella menetelmiä tiedostettiin monipuolisesti, mutta henkilökunta koki haastavaksi menetelmien käyttöönottamisen arjen eri tilanteisiin.
dc.format.extent57
dc.identifier.olddbid193800
dc.identifier.oldhandle10024/176857
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/1523
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe2024041217179
dc.language.isofin
dc.rightsfi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.|
dc.rights.accessrightsavoin
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/176857
dc.subjectSuomi toisena kielenä, S2-opetus, kielenkehitys, kielen oppiminen ja opettaminen, kielen oppimisen ja opettamisen tukimenetelmät, varhaiskasvatus, osallisuus
dc.titleVarhaiskasvatuksessa käytettävät menetelmät suomea toisena kielenä puhuvien lasten kielen opettamisessa
dc.type.ontasotfi=Kandidaatintutkielma|en=Bachelor's thesis|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Name:
%20Varhaiskasvatuksessa%20k%C3%A4ytett%C3%A4v%C3%A4t%20menetelm%C3%A4t%20suomea%20toisena%20kielen%C3%A4%20puhuvien%20lasten%20kielen%20opettamisessa.pdf
Size:
1.02 MB
Format:
Adobe Portable Document Format
Lataa

Kokoelmat

Kandidaatin tutkielmat (kokotekstit)