Tilojen ääriviivoilla : Eettisiä kohtaamisia ruotsalaisen nykyfiktion tilassa

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelen tilaa ruotsalaisessa nykyfiktiossa: elokuvassa Amatöörit (2018) sekä televisiosarjassa Dilan ja Moa (2018–2020). Tilassa keskeisiä ovat kohtaamiset. Tiloissa liikkuvat henkilöt piirtävät tilojen ääriviivat. Ilman asfaltilla liikkuvia ihmisiä kadut ovat vain katuja. Tilat muodostuvat kiinteissä suhteissa henkilöihin. Tämän vuoksi representaatiota ei voida sulkea täysin tämän tutkimuksen ulkopuolelle, vaikka pääasiallinen tutkimuslinssi onkin tilallinen. Tutkielmassa pohdin, millaisia tilallisia rajanvetoja kohtaamisten myötä syntyy. Lisäksi tarkastelen, minkälaisia valta-asetelmia kohtaamisiin liittyy tai miten niissä neuvotellaan identiteetistä ja kuulumisesta.

Tutkimusaineisto esittää valikoidun katsauksen ruotsalaiseen nykyfiktioon. Aineistoa lähestyn postkoloniaalisesta viitekehyksestä. Tilojen ja kohtaamisten kannalta Sara Ahmedin vieraan kohtaamisen (strange encounters) teoria sekä Michel Foucault'n vallan analyysi ovat oleellisia tutkimustyökaluja. Tilallisten rajojen tutkimus on kuulumisen ja “eronteon” tutkimusta. Postkoloniaalinen teoriaperinne avaa tilan jakoa ”meihin” ja ”muihin” sekä identiteetin saumoja, missä Stuart Hallin tutkimus on keskeisessä roolissa. Aineiston tilojen esiintymiä tarkastelen myös heterotopia -käsitteen avulla sekä analysoin foucault’laisittain Velázquezin maalauksen tavoin, kuinka katsoja ja katsottu sekoittuvat. Tämä avaa tutkimuksen kannalta tärkeää subjekti-objekti ajattelua laajemmin. Tilojen rajoja tutkin kodin ja Beverley Skeggsin luokkateorian näkökulmasta. Intersektionaalinen ote vaatii laajan perustan, lähteitä hyödynnän vallan ja kielen merkitysten yhteiskunnallis-sosiaalisesta ulottuvuudesta, johon Ahmedin ajatukset tarrautuvat laajemmin, esimerkiksi tunneteorian osalta. Tutkielman metodologisena lähestymistapana on kriittinen merkitysten analyysi foucault’laisella diskursiivisella katseella. Tutkielman metodina on lähiluku, laadulliseen analyysiin ja tulkintaan tähtäävä menetelmä, jossa oleellista on tarkkaan katsominen.

Tutkielmassa ehdotan, että tarkastelemani mediatuotteet voidaan lukea uudelleenrakentaviksi teoksiksi, jotka nimeän post-postkoloniaalisiksi, eikä enää pelkästään rakenteita purkaviksi post-koloniaalisiksi. Post-postkoloniaalinen tarjoaa linssin, jonka läpi tarkastella nykyhetken tilallisia valta-asetelmia. Kaiken kaikkiaan tutkielmassa ehdotetaan, että pohjoismaisessa nykyfiktiossa on eettistä potentiaalia. Tutkielmassa havainnollistetaan, kuinka mediatuotteet kommunikoivat monimerkityksisesti kertoen meille perustavanlaatuisesti ympäröivästä tilasta ja itsestämme. Mediatutkimusta tehdään, jotta saavuttaisimme syvemmän ymmärryksen mediasta, elämästä ja ajasta, jossa elämme.