Talliympäristön ja koulutusmenetelmän vaikutus hevosten tunnetiloihin

Abstract

Hevosen hyvinvoinnin arviointi on pitkään pohjautunut pelkästään negatiivisten kokemusten ja tunnetilailmaisujen havainnointiin, joita on tutkittu fysiologisten mittareiden, kuten sydämen sykkeen vaihtelun avulla. Hyvinvoinnin arvioinnissa on kuitenkin tärkeää huomioida myös eläimen subjektiivinen kokemus omasta elämästään. Lisäämällä positiivisia kokemuksia ja sitä myötä positiivisia tunneilmaisuja voimme parantaa hevosten hyvinvointia entisestään. Fysiologisten mittareiden rinnalle on nostettu yhä tärkeämpinä käyttäytymiseen perustuvat mittarit, kuten laadullinen käyttäytymisarvio, QBA (Qualitative Behaviour Analysis, Wemelsfelder ym., 2001). Tässä tutkimuksessa tarkastelin 34 aikuisen hevosen videoituja ratsastus- ja työskentelytilanteita omistajien tai vakituisten hoitajien kanssa. Tutkimuskysymys oli vaikuttavatko talliympäristö ja koulutusmenetelmä työskentelytilanteiden tunnetiloihin. Videoiden pohjalta kaksi havainnoitsijaa arvioi hevosten tunnetiloja QBA-menetelmällä käyttäen valittua adjektiivilistaa (engl. fixed list) ja avointa arviointijanaa (engl. visual analogue scale). Menetelmän validointiin, ja kvantitatiivisena menetelmänä, käytettiin kirjallisuuteen pohjautuvaa etogrammia ja eleiden havainnointia sen avulla. Eleet koodaattiin videomateriaalista BORIS- ohjelman avulla, jonka jälkeen kvantitatiivinen data redusoitiin käyttämällä pääkomponenttianalyysia. Saatuja komponentteja korreloitiin prediktiivisesti QBA:sta saadun käyttäytymisdatan avulla tarkoituksena arvioida hevosten kokemaa tunnetilaa työskentelyn aikana. Tutkimus ei kuitenkaan osoittanut voimakasta korrelaatiota QBA:n ja kvantitatiivisen, eri käyttäytymisten esiintymistä havainnoivan, datan välillä, indikoiden, että lisää tutkimustyötä laadullisen menetelmän kehittämiseksi tarvitaan. Tästä syystä itse tutkimuskysymystä tarkasteltiin määrällisesti mitattujen, tunnetiloja indikoivien eleiden avulla. Analysoin lineaarisen mallin avulla, ennustavatko koulutusmenetelmä, talliympäristö tai sukupuoli tunnetilojen komponenttiarvoja. Tuloksen osoittivat, että koulutusmenetelmä, talliympäristö tai sukupuoli eivät vaikuttaneet tilastollisesti merkittävästi siihen millaisia tunnetiloja hevoset kokivat työskentelyn aikana. Tulos on poikkeava aiempaan tutkimustietoon verrattuna. Todennäköinen syy on tutkimuksen otoskoko, osoittaen, että tässä käytetyt menetelmät eivät vielä nykyisellään sovellu pienemmän aineiston käsittelyyn ja tunnetilojen analysointiin.