Securing the EU's energy transition from strategic dependencies : The EU's Critical Raw Materials Act and contradictions with the 10% mining goal

Abstract

The European Union’s objective to achieve climate neutrality by 2050 has significantly increased the demand for critical raw materials (CRMs). In addition, as the global energy transition accelerates, the demand for these materials has increased significantly, reshaping traditional patterns of energy security and dependency. While the energy transition aims to promote sustainability and reduce reliance on fossil fuels, it simultaneously introduces new vulnerabilities. These are linked to concentrated and externally dependent supply chains, particularly involving countries such as China. At the same time, rapid changes in CRM governance create additional pressure for the EU to secure its own supply, as global dynamics are often driven by resource-rich countries. Therefore, the aim of this master’s thesis is to examine the extent to which the EU’s Critical Raw Materials Act (CRMA) can reduce strategic dependencies, with a particular focus on its 10% domestic mining target. The theoretical framework examines structural vulnerabilities in global CRM supply chains, the role of the CRMA in addressing these vulnerabilities, and the general challenges associated with mining that affect the feasibility of the target. The framework combines Global Production Networks theory (GPN), securitization theory, and concepts of energy security and energy transition to explain how dependencies are formed and politicized, as well as addressed through policy Empirically, the study is based on qualitative analysis using semi-structured expert interviews with Finnish diplomats, European Commission officials, and researchers. This approach allows for an in-depth examination of the phenomenon within its complex political and economic context. The findings suggest that while the CRMA is perceived as a necessary and strategically relevant policy instrument, the mining goal’s effectiveness is limited by common barriers in the mining sector. These include regulatory complexity, environmental concerns, social acceptance, and economic competitiveness. In addition, the study highlights a divergence between the theoretical understanding of supply chain vulnerabilities and the perceived level of risk in practice, which affects political commitment and the ambition of policy measures. This thesis concludes that although the CRMA’s mining goal represents a step toward strengthening the EU’s strategic autonomy, its impact on reducing strategic dependencies is likely to remain limited without broader institutional and political changes. Furthermore, the study emphasizes the need for more coordinated and enforceable policy measures that take into account both global supply chain dynamics and internal EU constraints.

Euroopan unionin (EU:n) tavoite saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä on lisännyt merkittävästi kriittisten raaka-aineiden kysyntää. Sen lisäksi globaalin puhtaan energiasiirtymän kiihtyessä kriittisten raaka-aineiden tarve on noussut merkittävästi muuttaen perinteisiä energiaturvallisuuden ja riippuvuuksien rakenteita. Vaikka siirtymä pyrkii edistämään kestävyyttä ja vähentämään nojaamista fossiilisiin polttoaineisiin, se samaan aikaan nostaa esiin uusia haavoittuvuuksia. Nämä ovat yhteydessä keskittyneisiin ja ulkoisesti riippuviin toimitusketjuihin, kuten Kiinaan. Toisaalta raaka-ainepolitiikan nopeat muutokset luovat paineita EU:n oman raaka-ainekysynnän turvaamiselle, kun politiikkaa ajaa lähinnä raaka-ainerikkaat maat. Tämä pro gradu -tutkielman tavoitteena on tarkastella, missä määrin EU:n Critical Raw Materials Act (CRMA) pystyy vähentämään strategisia riippuvuuksia erityisesti sen 10 %:n kaivostoimintatavoitteen kautta. Teoreettinen viitekehys rakennetaan tarkastelemalla rakenteellisia haavoittuvuuksia globaalien kriittisten raaka-aineiden toimitusketjuissa, CRMA:n roolia näiden haavoittuvuuksien vastaisessa työssä ja kaivostoiminnan yleisten ongelmien vaikutuksia kaivostoimintatavoitteen saavutettavuuteen. Kehys yhdistää Global Production Networks -teoriaa, sekuritisaatioteoriaa sekä energiaturvallisuuden ja puhtaan energiasiirtymän konsepteja vastaamaan, kuinka riippuvuudet muodostuvat ja politisoituvat. Lisäksi kuinka politiikalla reagoidaan näihin dynamiikkoihin. Empiirisesti tämä tutkimus perustuu laadulliseen analyysiin käyttäen puolistrukturoituja eksperttihaastatteluita suomalaisten diplomaattien, Euroopan unionin komission virkamiehen ja tutkijoiden kanssa. Tämä mahdollistaa ilmiön tarkastelun sen monimutkaisessa poliittisessa ja taloudellisessa kontekstissa. Löydökset osoittavat, että vaikka CRMA on laajasti tunnettu tarpeelliseksi ja strategisesti ajankohtaiseksi politiikkatyökaluksi, kaivostoimintatavoitteen onnistuminen kohtaa vaikeuksia kaivostoiminnan lisäämisessä EU:n sisällä. Näihin sisältyy sääntelyn monimutkaisuus, ympäristöllinen vastustaminen, sosiaalinen hyväksyntä ja taloudellinen kilpailukyky. Lisäksi tutkimus tuo esiin eron teoreettisesti tunnistettujen toimitusketjuhaavoittuvuuksien ja käytännössä koetun riskin välillä, mikä vaikuttaa poliittiseen sitoutumiseen ja toimenpiteiden kunnianhimoon. Tutkimus osoittaa, että vaikka CRMA:n kaivostoimintatavoite edustaa askelta kohti EU:n strategisen autonomian vahvistamista, sen vaikutus strategisten riippuvuuksien vähentämiseen jää rajalliseksi ilman laajempia institutionaalisia ja poliittisia muutoksia. Tulokset korostavat tarvetta paremmin yhteensovitetuille ja täytäntöönpanokelpoisemmille politiikkatoimille, jotka huomioivat sekä globaalien toimitusketjujen dynamiikan että EU:n sisäiset rajoitteet.