Erityisen tuen tarpeen merkitys nuorten aikuisten koulutuselämänkulun kerronnassa

dc.contributor.authorNiemi Anna-Maija
dc.contributor.organizationfi=kasvatustieteiden laitos|en=Department of Education|
dc.contributor.organization-code1.2.246.10.2458963.20.56860088444
dc.converis.publication-id69005997
dc.converis.urlhttps://research.utu.fi/converis/portal/Publication/69005997
dc.date.accessioned2022-10-28T14:22:35Z
dc.date.available2022-10-28T14:22:35Z
dc.description.abstract<p>Tässä artikkelissa tarkastellaan erityisen tuen tarpeen ja erityisopetuksen käytäntöjen saamia merkityksiä elämänkulullisessa haastattelukerronnassa. Tutkimuskysymykset ovat, minkälaisia merkityksiä erityisen tuen tarve ja erityisopetus ovat saaneet haastateltujen nuorten aikuisten koulutuspoluilla, minkälaisista diskursseista käsin koulutusjärjestelmä lähestyy opiskelijoiden moninaisuutta ja tuen tarpeita, sekä miten nuoret aikuiset määrittelevät itseään suhteessa koulutusjärjestelmän tuottamiin määrityksiin. Tutkimusotteeltaan artikkeli on elämänkulullinen ja kerronnallinen ja analyysissa hyödynnetään kriittisen vammais- ja inkluusiotutkimuksen näkökulmia. Pääasiallisena tutkimusaineistona analysoidaan käynnissä olevan pitkittäistutkimuksen puitteissa tehtyjä nuorten aikuisten elämänkulullisia etnografialle rakentuvia haastatteluita (yhteensä 21 haastattelua). Analyysin tulokset osoittavat, että tuen tarpeisiin liitetään samoja negatiiviseksi koettuja merkityksiä kuin aiempina vuosikymmeninä kouluaan käyneiden haastateltavien kerronnassa. Joidenkin haastateltavien kohdalla ymmärrys heille annetusta diagnoosista ei ole koko koulu-uran aikana selkiytynyt. Erityisen tuen päätös ja siihen kiinnittyvät diagnoosit näyttävät myös kaventavan koulutusvalintoja. Esimerkiksi lukioon tähtääminen erityisryhmästä käsin ja tarvitsemansa tuen saaminen opinnoissa on edellyttänyt joiltakin haastateltavilta itsehallinnan diskurssin mukaista aktiivisuutta ja omatoimisuutta edistää asiaansa. Artikkelin johtopäätöksinä todetaan, että onnistuessaan tuen käytännöt voivat olla tavallinen osa oppilaitoksen toimintakulttuuria, jossa yhteenkään opiskelijaan, opettajaan tai opetustilaan ei kiinnitetä poikkeavuuden leimaa. Erityisen tuen käytännöt näyttävät silti edelleen ylläpitävän ja uusintavan käsitystä opiskelijoiden välisistä muuttumattomista eroista ja näin ne myös voivat vahvistaa opiskelijakulttuurisia ennakkoluuloja, joita erityisen tuen tarpeeseen liitetään. <br></p>
dc.format.pagerange50
dc.format.pagerange70
dc.identifier.eissn2342-9046
dc.identifier.jour-issn2342-9046
dc.identifier.olddbid187899
dc.identifier.oldhandle10024/170993
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/43409
dc.identifier.urlhttps://bulletin.nmi.fi/wp-content/uploads/2022/02/Bulletin_E_2022.pdf
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe2022021619555
dc.language.isofi
dc.okm.affiliatedauthorNiemi, Anna-Maija
dc.okm.discipline516 Educational sciencesen_GB
dc.okm.discipline520 Other social sciencesen_GB
dc.okm.discipline516 Kasvatustieteetfi_FI
dc.okm.discipline520 Muut yhteiskuntatieteetfi_FI
dc.okm.internationalcopublicationnot an international co-publication
dc.okm.internationalityDomestic publication
dc.okm.typeA1 ScientificArticle
dc.publisherNiilo Mäki instituutti
dc.publisher.countryFinlanden_GB
dc.publisher.countrySuomifi_FI
dc.publisher.country-codeFI
dc.publisher.placeJyväskylä
dc.relation.ispartofjournalOppimisen ja oppimisvaikeuksien erityislehti
dc.relation.issueE/2022
dc.relation.volume32
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/170993
dc.titleErityisen tuen tarpeen merkitys nuorten aikuisten koulutuselämänkulun kerronnassa
dc.year.issued2022

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
BulE50-70.pdf
Size:
2.33 MB
Format:
Adobe Portable Document Format