Luovuus työryhmissä : Johtajien kokemuksia työryhmän luovuuden rakentamisesta

Abstract

Työmaailman jatkuvassa muutoksessa ja organisaatioiden kiihtyvässä kilpailussa luovuuden on todettu olevan organisaatioille elintärkeä resurssi. Luovuuden johtamiselle ja sen käytännönläheisille menetelmille on tästä syystä kasvanut viimeisen vuosikymmenen aikana yhä kasvava tarve. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on ymmärtää paremmin työryhmän luovuuden johtamista tarkastelemalla johtajien kokemuksia ryhmänsä luovuuden rakentajina ja tukijoina. Erityisesti tutkimus keskittyy työryhmän luovuuteen vaikuttaviin tekijöihin ja johtajien kokemiin, luovuudelle oleellisiin päivittäisiin johtamismenetelmiin. Luovuuden johtamisen aiemmissa tutkimuksissa on erityisesti tarkasteltu yksilön luovuutta ja sen johtamista. Koska organisaatioiden työt on yhä enenevissä määrin organisoitu työryhmiin, työryhmien luovuuden prosessien ja johtamisen menetelmien tutkimiselle on noussut syystä kysyntää. Luovuuden ilmiö koetaan edelleen vaikeasti johdettavaksi, ja sekä luovuuden johtamisen tutkijat että organisaatiot itse ovat tunnistaneet tarpeen luovuuden johtamisen monipuoliselle kehittämiselle. Jotta organisaatioiden työntekijöiden tiedoista ja taidoista hyödynnetään koko potentiaali, luovuus vaatii järjestelmällistä ja määrätietoista johtamista. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys esittelee luovuuden ilmiön ja sen prosessin työkontekstissa pohjautuen luovuuden johtamisen aikaisempaan kirjallisuuteen. Lisäksi teoria pyrkii avaamaan työryhmätyöskentelyn yleisimmät piirteet ja niiden yhteyden luovuuteen. Tutkimuksessa on hyödynnetty teorian kehittämiseen pyrkivää tutkimusmenetelmää (engl. theory elaboration) tarkoituksena kehittää työryhmäkontekstissa Amabilen ja Khairen (2008) esittelemiä luovuuden johtamisen menetelmiä. Teoria sisältää näin ollen ajankohtaisimmat ja yleisimmät luovuuden johtamisen menetelmät. Tutkimuksessa käytetään kvalitatiivista tutkimusmenetelmää: tutkimuksen aineisto on kerätty puolistrukturoidusti haastattelemalla startup-yritysten perustaja-johtajia. Tuloksien pohjalta voidaan todeta, että luovuuden johtaminen koetaan organisaation menestymisen kannalta oleelliseksi, mutta sen käytännön toteuttaminen työryhmässä nähdään edelleen vaikeana. Aineiston perusteella johtajan on kiinnitettävä luovuuden näkökulmasta erityisesti huomiota työryhmänsä monimuotoisuuteen, vuorovaikutukseen, yhteistyöhön ja työntekijän autonomiaan. Lisäksi tuloksissa korostuvat organisaation resurssien ja johtajan oman roolin merkitys. Työryhmän luovuuden kannalta johtajan koetaan tärkeäksi esimerkillään edistää avointa ja luottamuksellista ilmapiiriä ja keskustelukulttuuria.