Vuorovaikutusosaaminen sisäisen tarkastuksen ja kunnan ylimmän johdon välillä

Abstract

Vuorovaikutusosaamista pidetään keskeisenä tulevaisuuden työelämän osaamisalueena ja sillä on keskeinen rooli organisaatioiden menestymisen näkökulmasta. Organisaatiot ovat muuttuneet monimutkaisemmiksi, jolloin organisaation johdon on mahdotonta itse seurata kaikkia toimintojaan. Johto tarvitsee näin ollen tuekseen muiden toimijoiden, kuten sisäisen tarkastuksen, asiantuntemusta. Sisäinen tarkastus onkin säännöllisesti vuorovaikutuksessa organisaation johdon kanssa ja näiden toimijoiden välisen vuorovaikutuksen tutkimukselle voidaan havaita olevan tarvetta. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, missä määrin kyseisten tahojen vuorovaikutusosaaminen koetaan merkittäväksi sisäisen tarkastuksen toimivuuden kannalta. Tutkielmassa vastataan seuraavaan päätutkimuskysymykseen: millainen merkitys vuorovaikutusosaamisella koetaan olevan sisäisen tarkastuksen toimivuudelle. Päätutkimuskysymyksen tueksi tutkielmalle on asetettu kaksi alatutkimuskysymystä, joiden pohjalta selvitetään, millainen on sisäisen tarkastuksen ja ylimmän johdon välinen vuorovaikutussuhde sekä millaisina asioina vuorovaikutusosaaminen ilmenee sisäisen tarkastuksen ja kunnan ylimmän johdon välillä. Tutkielman teoriaosiossa syvennytään tarkastelemaan tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodostavia sisäisen tarkastuksen ja vuorovaikutusosaamisen kokonaisuuksia. Sisäistä tarkastusta käsittelevässä osiossa tarkastellaan sisäistä tarkastusta käsitteenä, toiminnon asemaa organisaatiossa sekä sisäistä tarkastusta lisäarvoa tuottavana toimintona. Vuorovaikutusosaamisen osalta analysoidaan käsitteen monimuotoisuutta, minkä jälkeen tarkastellaan osaamisen ulottuvuuksia sekä sitä, kuinka vuorovaikutusosaaminen ilmenee organisaatiokontekstissa ja millainen merkitys vuorovaikutusosaamisella on organisaatioille. Tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena ja aineistonkeruu puolistrukturoitujen teemahaastatteluiden muodossa. Tutkielman empiirinen aineisto muodostuu seitsemästä haastattelusta, joiden kohdehenkilöt on koottu eliittiotantana neljässä eri kunnassa toimivista ylimmän johdon ja sisäisen tarkastuksen johdon edustajista. Tutkimuksen kontekstina toimii julkinen sektori ja tutkielma on rajattu koskemaan suuria suomalaisia kuntia, joissa sisäinen tarkastus on järjestetty ostopalvelun sijaan omana toimintana. Tutkielman tulosten pohjalta voidaan todeta, että ylimmän johdon ja sisäisen tarkastuksen välistä vuorovaikutusta kuvaavat säännöllisyys, avoimuus ja välittömyys. Keskeisinä tekijöinä vuorovaikutussuhteen toimivuuden taustalla havaittiin olevan osapuolten välinen luottamus, johdon sisäiselle tarkastukselle osoittama tuki sekä muodollisen ja epämuodollisen vuorovaikutuksen sopiva suhde. Kyseiselle vuorovaikutussuhteelle ominaiset tekijät huomioon ottaen korostuvat sisäisen tarkastuksen johdon ja kunnan ylimmän johdon välisessä vuorovaikutusosaamisessa erityisesti vuorovaikutuksen tehokkuus ja tarkoituksenmukaisuus sekä altersentrisyys eli toisen huomioiminen vuorovaikutustilanteessa. Tutkielman tulosten mukaan sisäisen tarkastuksen johdon ja organisaation ylimmän johdon vuorovaikutusosaamisella on keskeinen merkitys sisäisen tarkastuksen toimivuudelle. Lisäksi tutkielmassa on havaittu viitteitä vuorovaikutusosaamisen laaja-alaisemmasta merkityksestä sisäisen tarkastuksen toiminnassa. Näiden havaintojen pohjalta tutkielman lopussa on esitetty ilmiön laaja-alaisempaa tuntemusta edistäviä jatkotutkimusmahdollisuuksia.